Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Työllisyys on suurin kysymysmerkki

Vastuu kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamisesta jää käytännössä työmarkkinajärjestöille.

Tulevan hallitusohjelman konkreettiset linjaukset ja tavoitteet sekä ministerisalkkujen jako alkavat olla selvillä. Odotetusti hallitusohjelmassa näkyvät ilmastotavoitteet ja huomiota kiinnitetään lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentuloon.

Näkyvissä on muutamia peruutusaskelia, kuten subjektiivinen oikeus päivähoitoon, ruotsin palauttaminen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa ja aktiivimallista luopuminen.

Veronkorotuksiakin on luvassa. Alkoholin, tupakan tai limppareiden kallistuminen ei ole katastrofi, sillä kyse ei ole välttämättömyystuotteista.

Bensan ja dieselin voi sanoa kallistuvan varmuudella. Hallituksen tulevien menolisäysten maksattaminen autoilijan kukkarosta tuntuu kohtuuttomalta, koska pääkaupunkiseudun ja muutaman suurimman kaupungin ulkopuolella asuvilla ei ole käytössään julkisia kulkuneuvoja oman autoilun vaihtoehtona.

Veronkorotuksilla ei kuitenkaan saada katettua kaikkia menolisäyksiä. Hallitusohjelmassa rahoituksen lasketaan järjestyvän, kun 75 prosentin työllisyystavoite saavutetaan vuoteen 2023 mennessä. Se onkin hallitusohjelman suurin heikkous.

Työllisyysasteen uskotaan nousevan hyvällä tahdolla ja kolmikantavalmistelulla, mutta konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi ei hallitusohjelmasta löydy. Vastuu kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamisesta jää käytännössä työmarkkinajärjestöille. Lisähaastetta asettaa menossa oleva talouskasvun yleinen hiipuminen.