Koulujen sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma on noussut tärkeimmäksi yhteydenpitokanavaksi kodin ja koulun välisessä arkiviestinnässä. Reissuvihon sähköinen versio on kirvoittanut ärräpäitä, mutta myös kehuja. Kahvipöytäkeskusteluissa Wilmaan kohdistuneet haukut tuntuvat kuitenkin olevan kehuja yleisempiä.
Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanna Oinas tutki, miksi Wilmaan reagoidaan niin rajusti. Osa vanhemmista kuvaa järjestelmää rikosrekisteriksi ja opettajiakin viestittely tuntuu ahdistavan.
Ainakin yhden myytin Oinaan havainnot murtavat. Hän tutki opettajien tekemiä tuntimerkintöjä 39 koulussa ja huomasi, että valtaosa opettajien palautteesta oli myönteistä. Tutkija huomasi kuitenkin myös sen, että niin myönteinen kuin kielteinenkin palaute tapasi kasautua samoille oppilaille. Unohtelija tai myöhästelijä saattaa saada tavoistaan kielteisiä merkintöjä monelta opettajalta. Samoin aktiivinen oppilas puolestaan viittaa ja osallistuu innokkaasti useammassa aineessa, jolloin merkinnät kasautuvat hänenkin kohdallaan. Positiivista Oinaan havainnoissa oli se, että kaikki kehut eivät kohdistuneet niin sanotuille kympin oppilaille, vaan myönteistä palautetta pyrittiin antamaan kun siihen oli pienintäkin aihetta.
Koulussa tulisi olla yhteiset pelisäännöt Wilma-kirjauksissa. Lähiaikoina pidettävissä syksyn vanhempainilloissa olisi otollinen tilaisuus avata kirjaamisen periaatteita ja tarkoitusta lasten huoltajille.