Päih­ty­neet kuskit ai­heut­ti­vat yli kol­man­nek­sen kuo­lon­ko­la­reis­ta

Humalaiset autoilijat aiheuttivat 281 kolaria viidessä vuodessa. Niissä kuoli 324 ihmistä.

Päihtyneiden moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 324 henkilöä vuosina 2015–2019.
Päihtyneiden moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 324 henkilöä vuosina 2015–2019.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan päihtyneiden moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 324 henkilöä vuosina 2015–2019. Kuolleista suurin osa oli päihtyneitä kuljettajia tai heidän matkustajiaan.

Onnettomuuksissa kuoli myös 21 yhteenajoissa vastapuolena olleiden ajoneuvojen kuljettajaa tai matkustajaa sekä neljä jalankulkijaa ja yksi polkupyöräilijä.

Päihtyneet kuljettajat aiheuttivat viiden vuoden aikana yhteensä 281 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, mikä on yli kolmannes kaikista onnettomuuksista.

Kolarikuskit yleensä voimakkaasti humalassa

Päihtyneistä kuljettajista joka neljäs kuljetti ajoneuvoa usean eri päihteen vaikutuksen alaisena. Suurin osa eli 73 prosenttia päihtyneistä kuljettajista oli käyttänyt alkoholia, 27 prosenttia oli käyttänyt huumausaineita ja 31 prosenttia ajokykyyn mahdollisesti vaikuttanutta lääkeainetta.

Päihteiden sekakäyttö painottui etenkin huumeita tai lääkkeitä käyttäneisiin kuljettajiin. Alkoholia nauttineista 22 prosenttia oli sekakäyttäjiä, kun taas huumekuskeista 70 prosenttia ja lääkkeitä käyttäneistä 71 prosenttia oli käyttänyt myös muita päihteitä. Alkoholionnettomuuden aiheuttaneet kuljettajat olivat tyypillisesti voimakkaasti humalassa, suurimmalla osalla heistä veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea.

Tutkijalautakuntien tietojen mukaan päihdekuljettajista monet olivat jääneet rattijuopumuksesta kiinni jo aiemmin. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 36 prosenttia ja huumekuskeista yli puolet oli kärähtänyt rattijuopumuksesta ainakin kerran onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana.

– Päihtyneenä ajamiseen ja kuljettajan päihdeongelmaan pitäisi pystyä puuttumaan riittävän voimakkain keinoin viimeistään ensimmäisestä kiinni jäämisestä, jotta uusimiskierrettä ja pahimmillaan onnettomuuksia ei pääsisi syntymään, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Ylinopeutta ja ilman turvavöitä tai kypärää

Suuret ylinopeudet sekä turvalaitteen käyttämättömyys vaikuttivat monissa tapauksissa päihdeonnettomuuksien vakavuuteen. Reilua, vähintään 30 kilometrin ylinopeutta ajoi alkoholionnettomuuksien aiheuttajista 48 prosenttia ja huumekuskeista 43 prosenttia. Lisäksi vain noin kolmannes alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisista kuljettajista käytti turvavyötä tai asianmukaisesti kiinnitettyä kypärää.

Vuosina 2015–2019 seitsemän päihtynyttä polkupyöräilijää ja 21 päihtynyttä jalankulkijaa kuoli onnettomuuksissa, joissa osallisena ollut moottoriajoneuvon kuljettaja oli selvin päin. Lisäksi kahdeksan päihtynyttä polkupyöräilijää menehtyi yksittäisonnettomuudessa, kuten kumoonajossa tai esteeseen törmätessä.

Vuosina 2015–2019 liikenteessä kuoli yhteensä 86 pyöräilijää ja 118 jalankulkijaa. Molemmissa ryhmissä päihtyneiden osuus oli viidesosa. Päihtyneistä jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä 94 prosentilla veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,2 promillea. Kolmella oli alkoholin lisäksi veressään myös muita päihteitä.

Alkolukolla ennaltaehkäisevä vaikutus

Turvallisuuden parannusehdotuksissaan lautakunnat korostivat alkolukon merkitystä alkoholionnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Ehdotuksissa painotettiin myös ylinopeus- ja liikennepäihtymysvalvonnan tehostamista ja valvonnan alueellisen kohdentamisen kehittämistä. Tutkijalautakuntien mielestä kuljettajien päihdeongelmiin on puututtava vastaavalla vakavuudella kuin muihin ajokuntoa merkittävästi heikentäviin sairauksiin.

– Liikenne ei ole erillinen saareke muusta elämästä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.