Pakkahuoneen museon ulkoremontti on ollut museotoimen toivelistalla vuosikausia, mutta kiireellisimmät kohteet ovat menneet Raahen kaupungin budjetissa edelle.
Kaupunkilaisetkin ovat ystävällisesti huomautelleet museonjohtaja Eija Turuselle, että museon katosta puuttuu tiiliä.
–Tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Mahtavaa, museonjohtaja iloitsee.
Museon, kuten Soveliuksen talon ja monen muun vanhan kiinteistön tiilikatto on perua niiltä ajoilta, kun laivat toivat Englannista kattotiiliä paarlastina eli painolastina.
Konservaattori Jouko Turunen arvelee, että katon tiilet saattavat hyvin olla vuosimallia 1848, joka tapauksessa 1800-luvun puolelta.
Museon, kuten Soveliuksen talon ja monen muun vanhan kiinteistön tiilikatto on perua niiltä ajoilta, kun laivat toivat Englannista kattotiiliä paarlastina eli painolastina.
–Ilmeisesti 1960-luvulla tiilet käytettiin katolta pois ja aluskatteeksi laitettiin huopa. Samat tiilet pantiin takaisin. Kaupungilla oli töissä kirvesmies Erkki Mattila, joka aikoinaan laittoi tiiliä pudonneiden ja särkyneiden tilalle, Jouko Turunen sanoo.
Katon kunnostus tulee maksamaan noin 30[000 euroa, kertoo kaupungin tilapalvelupäällikkö Olli Silvennoinen.
Telineet ja muut kustannukset tekevät noin 15[000 euroa. Maalaus tehdään kaupungin omana työnä.
–Katon hintaa nostaa se, että käytetään samantyyppistä savitiiltä. Tiilen malli hiukan muuttuu, koska juuri tämän alkuperäisen näköisiä tiiliä ei ole saatavilla. Kattotyön tulee todennäköisesti tekemään urakoitsija, Silvennoinen sanoo.
Kaikki irtonainen vanha maali, mikä lähtee, poistetaan. Silvennoinen toteaa vanhan maalin poiston tehtävän huomattavasti tavallista perusteellisemmin.
–Ikkunoista ei olla vielä tarkoin selvillä minkä verran niihin joudutaan käyttämään aikaa.
Museo on maalattu edellisen kerran vuonna 1999, Raahen kaupungin täyttäessä 350 vuotta.
Ensimmäiset valokuvat 1800-luvun puolelta näyttävät museorakennuksen värin olevan vaalea.
-Vanhoista kuvista ei täysin voi mennä takuuseen, koska kuvat on otettu täällä ja värjätty Saksassa, Turunen huomauttaa.
Turunen uskoo museon olleen kuitenkin ensin hirsipinnalla, sitten punamullalla. Muutamia vuosia on odotettu hirsien ”laskeutumista” ja sitten vasta maalattu ulkoseinät.
Turunen pitää hyvänä valintana museon ulkoseinien sinistä väriä.
-Sininen on tuleva väri, mutta nyt on hakusessa millainen sininen seiniin laitetaan. Sininen on hyvännäköinen aina, kesällä ja talvella.
Pellavaöljymaalin luonteeseen tosin kuuluu himmeneminen eli ”liituuntuminen”.
Seinien maalipinnan hioskelu on jo hyvällä alulla. Maanantaina oululaisen Kymppi Groupin miehet asensivat rakennustelineitä työmiesten kiipeiltäväksi.
Raahen kaupungin puupintaisten museorakennusten kunto on Eija Turusen mielestä varsin hyvä.
Arkkukarin museota on laitettu kotiseutuyhdistyksen voimakkaalla talkootyöllä hyvään kuntoon.
Ojalan museon katto on kunnostettu kaupungin työnä ja alueelta puretaan vielä pois pahoin kosteusvaurioitunut kunnalliskodin sauna.