Paras uutinen löytyy pai­kal­lis­leh­des­tä

Paikallislehtiekspertiksi koko valtakunnassa noussut toimittaja Jani Halme katsoo elämää positiivisin silmin. Hänestä jokaisen pitäisi lukea omaa paikallislehteä. Hän uskoo laivan kääntyvän lehtien levikeissä ja sanomalehtien pitävän kiinni ammmattitaitoisista toimittajistaan.
Paikallislehtiekspertiksi koko valtakunnassa noussut toimittaja Jani Halme katsoo elämää positiivisin silmin. Hänestä jokaisen pitäisi lukea omaa paikallislehteä. Hän uskoo laivan kääntyvän lehtien levikeissä ja sanomalehtien pitävän kiinni ammmattitaitoisista toimittajistaan.

Pieni uutinen on suuri uutinen. 8-vuotiaan Matiaksen kadonneen saappaan löytyminen aurauskepin nokasta on mediaguru Jani Halmeesta paikallisuutisointia parhaasta päästä.

Toimittaja Jani Halme tuli tunnetuksi suurelle yleisölle viimeistään vuonna 2017, kun hän pokkasi Suuren journalistipalkinnon Kotimaan katsauksesta, jota hän toimitti sosiaaliseen mediaan.

Kotimaan katsauksessa hän luki ääneen suomalaisten paikallislehtien kaikkein pienimpiä uutisia. Kaikkein pienimmissä uutisissa kukkii hänestä se inhimillinen lämpö, jota ihminen tarvitsee kokeakseen yhteyden ympäristöönsä.

– Ne ovat valtavan tärkeitä uutisia. Ne kertovat, että asiat ovat hyvin, kun voidaan lukea tällaisia uutisia, sanoo Halme.

Halme epäilee, että mielipidemölyäjät ovat säikäyttäneet lehdistöä ja sen tekijöitä. Hänestä mekastavasta palautteesta voi saada väärän kuvan. Se on voinut johtaa siihenkin, että pakinoijat ovat kadonneet lehdistä.

Hän on vakuuttunut siitä, että hiljainen enemmistö rakastaa pieniä uutisia, joissa kerrotaan, miten pulu lensi Lappeenrannan Alkoon. Tai miten 8-vuotiaan Matiaksen saapas katosi Siilinjärvellä ja miten se myöhemmin löytyi aurauskepin nokasta. Tällaisessa tarinassa on koko draaman kaari.

– Human-interest -uutisissa on lämmintä komiikkaa. Ne ovat yhteisen pitkän, lämpimän kokemuksen osasia.

Halme myöntää, että hänen hurskas toiveensa oli Kotimaan katsausta tehdessään, että hänen lukemansa kevyet mikrouutiset lisääntyisivät lehdistössä, sillä niitä on varsin harvassa ja suoraan sanoen aika vaikea löytää. Uutiskynnys on noussut kovin korkeaksi.

– Toimittajat karttavat tällaista lajityyppiä. En tiedä, missä toimittajakoulutuksessa on hakattu päähän, millainen on uutinen. Tekisivät tämäntyyppisiä uutisia. Se on hyvää yleisön palvelemista. Ja sillä on arvoa tulevaisuudessa.

– Aika paljon tehdään autopilotilla ohjelmia, dramatisoidaan teknisen lautakunnan päätöksiä ja piileskellään passiivirakenteen takana. Pitää kertoa, mitä ihmiselle kuuluu. Hyvä paikallisuutinen lähtee siitä, että ihminen on keskiössä.

Paikallislehden tärkein rooli on tietenkin sama kuin kaikkien muidenkin lehtien: uutisoida mitä tapahtuu. Mutta sen lisäksi paikallislehdellä on aivan oma spesifi rooli.

– Paikallislehdet ovat sosiaalista liimaa alueellaan. Se on supertärkeä rooli, johon Facebook-ryhmät eivät koskaan yllä.

– Henkilöhaastatteluissa, nimipäiväjutuissa, eläkkeellelähtöjutuissa ihmisiä tutustetaan toisiinsa. Saadaan kuulla, mitä naapurille kuuluu.

Niin nopea kuin sosiaalinen media onkin, sen käyttäjät ovat havahtuneet ruutuajan valtaisaan määrään. Halme katsoo, että lehdistön elinvoima säilyy, sillä somen käyttäjät ovat itse rajoittamassa omaa someaikaansa.

Maailmalla jylläävän globaalisuuden ja muotitrendien vastavoimana kulkee Jani Halmeen mielestä selvästi alueellisuus ja paikallisuus, joiden parhaita puolustajia ovat paikallislehdet.

– En näe, että mikään taho täyttäisi paikallisuuden ja alueellisuuden tarvetta niin kuin paikallislehti.

– Pitää olla häpeilemättä oman seutukunnan ihmisten ja yritysten puolella. Ollaan seutukunnan puolesta, ja käydään rohkeasti käsiksi myös ikäviin ja vaivaannuttaviin asioihin. Kittilän asioiden laittomuuksien olisi pitänyt tulla esiin alueen toimittajalta eikä Suomen Kuvalehdestä, Halme sanoo.

Halme on moderni ajattelija, joka haluaa pitää toisen kätensä tiukasti ajan valtimolla maalikylissä ja toisen kotiseudullaan olevan rintamamiesveteraanitalonsa rentouttavassa miljöössä. Juuri tämä kaksoisidentiteetti saa hänet kiinnostumaan suunnilleen kaikista asioista. Hänestä elämä on liian lyhyt kapea-alaisuuteen. Tämän tuloksena hänestä on kehkeytynyt nimenomaan suomalaisen paikallislehdistön puolestapuhuja.

– Meillä on Suomessa hirveän hyvä, korkealaatuinen ja laaja paikallislehtikenttä. Meillä on 150 tilattua lehteä. Näistä voi olla ylpeä. Lehtikenttä on harvassa maassa näin laaja.

Lehdistön etu on se, että suomalainen on hyvä lukija.

– Me ollaan hyvin kirjallinen kansa. Lehtien lukemiseen käytetty aika on maailman huippuluokkaa. Medialukutaito on korkeaa tasoa.

Hänestä monella paikallislehdellä menee hyvin.

– Viimeisenä valot sammutetaan paikallislehdistä, jos niitä koskaan sammutetaan isoistakaan.

Siitä, että nuoret eivät lue lehtiä, hän ei ole huolissaan.

– Se aika tulee, kun on 30 ja plus. Silloin olisi hyvä, ettei yhteys vanhaan kotikuntaan olisi katkennut. Hyvin arvokkaita ovat ne äidit, jotka keräävät paikallislehtiä pinoksi nuoren kotonakäyntiä varten muistuttamaan siitä, kuinka pitkä aika siitä on, kun hän on viimeksi käynyt.

Paikallislehtiin hän kaipaa parempia kuvia, koska visuaalisuus on tätä päivää. Hänestä Raahen Seudun kaltainen paikallislehti, jolla on ammattitaitoinen valokuvaaja, on paikallislehdistössä liki ainutlaatuinen helmi.

Lehtien pitäisi käyttää hänestä enemmän karttoja.

– En minä tiedä, missä Pylkkösenmäki on, hän valittaa. – Lehden tehtävä on tutuksi tekeminen.

Jani Halme:

Toimittaja Jani Halme on 45-vuotias median ja markkinoinnin asiantuntija.

Hän asuu sekä Parikkalassa että Helsingin Punavuoressa.

Halmeen kolumneja julkaisevat Kauppalehti, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Kymen Sanomat sekä Yle, jolle hän tekee kahta ohjelmaa.

Hän on toiminut Uutisvuodon kapteenina.

Pitkän uran ammattilainen työskentelee nykyisin ToinenPHD-mediatoimiston luovana johtajana