Jotain Pietarsaaressa on osattu tehdä toisin ja paremmin kuin Raahessa.
Raahe 25 000 asukkaallaan ja 79 kuumalla yrityksellään sai elinvoimaluvukseen 2,58. Pietarsaaren elinvoimaluku on peräti 6,14, sillä 19 500 asukkaan kaupungissa on jopa 138 kuumaa, kaupunkikeskuksessa lauantaisin auki olevaa yritystä.
Kyse on kaupunkikeskusten vuoden 2017 elinvoimamittauksesta, jossa Raahekin oli mukana vaikkakaan ei 14 kaupungin virallisessa muutosvertailussa. Tunnusluvut kertovat, missä on onnistuttu ja mikä on suunta.
Pitkällistä työtä
25 kaupunkikeskuksen elinvoimaa laskenut Martti Wilhelms pitää mielenkiintoisena kahden niin samanlaisen kaupungin saamia tunnuslukuja. Pietarsaaren hän kertoo tuottaneen sikäli yllätyksen, että lukuja oli tarkistettava mahdollisen virhelaskelman eliminoimiseksi. Ei ollut virhettä, vaan luku kertoo olennaisen.
Wilhelms toteaa, että Pietarsaaressa keskustaa on kehitetty jo pitkään. Kaupungin keskustaa kehittämässä on oma yhdistyksensä ja sillä toiminnanjohtajansa, mikä Wilhelmsin mukaan ei Pietarsaaren kokoisessa kaupungissa ole kovin tavallista. Keskustan paikoitusongelmaa helpottaa torinalusparkki. Elinvoimalukua ovat tukemassa myös ympäröivät kunnat, joiden kanssa muodostuu 48 000 asukkaan talousalue. Lähialueilta asioidaan Pietarsaaressa.
Kyse on myös siitä, kuinka palveluyritykset ovat auki.
–18 parturista 17 oli lauantaina auki, konkretisoi tutkija kiertokävelyään Pietarsaaren palvelukulttuuria.
Vaikka Raahe ei ollutkaan virallisissa elinvoiman muutosmittauksissa, oli Martti Wilhelms tehnyt omia epävirallisia mittauksiaan käydessään muutama viikko sitten Raahessa seminaarissa. Puolen vuoden mittausperiodi näytti nousevaa suuntaa. Ensimmäisen kerran marraskuussa saatu mittaus tuotti tunnusluvuksi 2.3 ja nyt luku oli 2,58.
–Jo yksi avattu liike voi nostaa lukua, avaa tutkija tilannetta.
Luku on kuitenkin pienempi kuin keskimääräinen elinvoimaluku, joka on 3.0. Laskukaava paljastaa myös sen kadunmiehen näkemän, että Raahen keskustassa on suhteellisen vähän liiketiloja.
Kuumat yrityksetkin ovat niukassa vähemmistössä.
Hyvää tunnusluvuissa on se, että niukkuudesta tyhjiä liiketiloja on 8,5 prosenttia. Se on alle valtakunnallisen 10 prosentin keskiarvon.
Katse peiliin
Raahen elinvoimaluku todistaa tiedon, että ostokysyntää ohjautuu myös Raahen ulkopuolelle. Salaisuus ei liene, että moni suuntaa euroineen Ouluun, Ylivieskaan tai Kokkolaan.
Martti Wilhelms toteaa tutkimuksen sanoin, että Raahen keskustassa on kaupan kehittämismahdollisuuksia. Tutkija ei lämpene radan etelänpuoliselle rakentamiselle eikä varsinkaan 8-tien varren kauppakeskukselle, vaan näkee, että uudet kaupan investoinnit pitäisi pyrkiä sijoittamaan elävään keskustaan tai siihen tukeutuen. Vanhan historiallisen keskustan kehittämisessä on haastetta, mutta mahdollisuuksia.
Raahen katuja tallatessaan Wilhelms oli miettinyt kaupunkikeskustan tehokkuuden nostamista. Yksi mahdollisuus olisi Seinäjoen tapaan korottaa rakennuksia, kuten muutama luottamushenkilö Antero Aulakosken tavoin onkin ehdottanut. Kaupunkikeskustaan pitäisi saada myös lisää asukkaita, mikä lisäisi palvelujen kysyntää.
Niin ja se paljon puhuttu kauppatori. Wilhelms liputtaa edelleen Härkätorin puolesta.
Elinvoimalukuja laskettu 25 suomalaisesta kaupunkikeskuksesta.
Elinvoimalukujen muutoskehitys laskettu 14 kaupungista.
Menetelmässä rajataan elävä keskusta, josta elinvoima mitataan. Keskeisintä on lauantaisin toimivien kuumien yritysten kokonaismäärä, josta vähennetään tyhjät liiketilat.
Rankatuista kaupungeista Raahessa on vähiten kuumia lauantailiikkeitä, eli 79.
BusRe-prosentti kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden suhteesta. Lauantailiikkeet ovat aina selvänä enemmistönä elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa. Raahessa hyvä 74,7 prosenttia.
SaFe-prosentti kertoo rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, että kuumat yritykset eli lauantailiikkeet ja ravintolat olisivat enemmistönä. Kriittinen raja on, jos kuumia yrityksiä on alle 50 prosenttia. Raahessa se on 48,2 prosenttia.
