Tilaajille

Poh­jo­lan loo­tuk­set kuk­ki­vat myös Raa­hes­sa

Vedessä kukkivien kasvien kelluva kuningatar availee terälehtiään.

Pysähdytään hetkeksi Immi Hellénin runon äärelle: Rannan lumme valkeuttaan hohtaa, illan tyvenessä uinaellen, taivaan kirkkautta kuvastellen. – Uimatiellään tyttö kukan kohtaa. Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin, rannan lumme, luontehesi saisin, taivaan kirkkautta kuvastaisin, kaikkein kaunihinta unelmoisin!

Tämä vuonna 1920 kirjoitettu runo voisi olla aivan yhtä hyvin tänä päivänä kirjoitettu. Ei ihme, että lumoavat lumpeet herkistävät ihmiset ihmettelemään kukkien valkoista, tähtimäistä olemusta.