Kuukauden etukenossa saapunut kevät tarkoittaa Raahen Seelareitten Terässatamassa sitä, että veneitä laitetaan kiivasti jo kesäkuntoon. Suti heiluu siellä ja täällä ja mikäs oli tänään heiluessa, kun aurinkoa riitti. Puuskissa tosin toisellekymmenelle metrilukemalle noussut tuuli tosin piti tunnelman kotoisan raahelaisena.
Raahen Purjehdusseuran kommodori ja seuran hallituksen puheenjohtaja Vesa Vaihoja kertoo seuran vetävän tänä vuonna henkeä investointien ja uudistusten osalta. Niitä on riittänyt parina viime vuotena reippaasti.
– Itärannan uudelle telakointikentälle laitettiin viime vuonna sähköt ja valot ja koko satama-alueen kameravalvonta uudistettiin. Jos rahoitus saadaan järjestymään, nostetaan syksyllä Pursimaja ylös ja korvataan alaosan lahot osat, Vaihoja sanoo.
Vierasvenepaikkoja satamassa on 20. Ensimmäisiä vieraita odotetaan Saksasta toukokuun puolivälissä. Hyvää palautetta saadaan monesta asiasta, kuten rauhallisuudesta, suojaisesta sijainnista ja kaupungin läheisyydestä.
– Satamahoitaja on aina paikalla ja hänen ensisijainen tehtävänsä on huolehtia, että vierailla asiat sujuvat. Hallituksessa nousi esiin ehdotus automaattisatamasta, mutta me vanhat jäärät haluamme vielä tarjota ihmispalvelua. Se voi olla monelle arvokas ja hyvä asia.
Omia venepaikkoja satamassa on 120. Veneiden määrä on vähentynyt, mutta koko on kasvanut, Vaihoja toteaa. Veneilyinnostuksessa hän on näkevinään hienoista laskusuuntaa.
– Virikkeitä on nykyään niin paljon ja erilaisia harrastuksia. Työelämäkin on muuttunut niin, että ehkä sitä töiden jälkeen haluaa harrastaa jotakin nopeaa ja helppoa, kuten kuntosali tai jokin muu vastaava.
Veneilyharrastamisen aloittaminen on Raahessa Vaihojan mielestä helppoa. Useampia veneitä on myytävänä ja kaikenlaista apua saa. Kun porukkaan pääsee mukaan, aloittelijan kysymyksiin löytyy satamassa käveleviltä tietopankeilta vastauksia.
Tämänpäiväisen lipunnoston jälkeen seuraava Raahen Purjehdusseuran isoin toiminto on veneiden yhteislaskupäivät, Meripäiville osallistuminen ja muutamat purjehdustapahtumat, kuten Refanutan Regatta. Kauden lopussa nostetaan veneet yhdessä ja lasketaan lippu. Talvikausi on hiljainen, mutta silloin hallitus työskentelee ja linjaa seuraavaa kautta. Vaihoja vetää talvikaudella seuran nimissä rannikko- ja saaristolaivurikursseja Raahe-opistossa.
– Ei ole 20 vuotta kaukana, vaikka tuntuu, että vasta sen aloitin.
Peitteen alle kätkeytyvän Nalee-veneen alta löytyy Arto, Noora ja Niilo Riihijärvi. Meneillään on ihan rehellinen työmaa – ollut jo jonkin aikaa.
– Tälle keväälle sattui isompi remontti. Kone on ollut remontissa ja peräsimeen vaihdettu laakereita ja monenlaista. Kiirettä pitää, että ehtii vesillelaskuun kahden viikon päästä, Arto Riihijärvi sanoo.
Nalee on malliltaan Bavaria 390 -matkapurjevene, erittäin hyvä perhekäyttöön jo vakautensakin takia. Pituutta veneellä on 12,20 metriä.
Arton veneilyharrastus juontaa isän ja vaarin kanssa tehdyistä kalastusreissuista. Aaltojen päälle menemisen hinkua hän kertoo tartuttaneensa sisämaankasvattivaimoonsa heti alusta.
– Artolla oli vene jo silloin kun tavattiin ja pikku hiljaa on veneen kokoa kasvatettu yhdessäolon myötä, Noora sanoo.
Venekärpänen on puraissut perheen jälkikasvuakin aika pahasti, myöntää 16-vuotias Niilo. Terässatamaan Niilo hurautti omalla moottoriveneellään, jolla on kätevä ajella kotoa Varvista.
Veneilyharrastusta Arto suosittelee jo senkin takia, että omaan veneeseen pääsee kiinni pienelläkin summalla. Jos purjehtimista on joskus ajateltu rikkaiden hupina, ei se tänä päivänä enää ole sitä.
– Meille purjehtiminen on koko perheen homma. Siinä tulee väkisinkin yhteistä aikaa. Kännykät eivät pelaa kun mennään tarpeeksi kauas, Arto sanoo.
Noora toteaa purjehtimisen toimivan hyvänä henkireikänä työelämän vastapainoksi.
– Olen lastensuojelualalla ja työ on rankkaa. Ei tarvitse kuin päästä veneeseen, pääsee irti. Merellä ei auta murehtia työasioita, Noora sanoo.
Regina-veneellä valmistaududaan kesäkauteen nuorin voimin. 13-vuotias Sinna Peltoniemi ja 16-vuotias Iivari Peltoniemi ehostavat venettä hyvällä yhteistyöllä. Kyljet hiotaan kevyesti ja päälle vedetään kiiltävä vaha. Veneen omistaja Mikko Peltoniemi on olkapäävammansa takia työnjohtajana.
Peltoniemi osti Reginan muutamia vuosia sitten. Vene on suomalainen, vuonna 1988 valmistettu perinteinen scandi-tyyppinen 38-jalkainen vene. Venetyyppi on suosittu kilpailuvene. Peltoniemet osallistuivat viime vuonna Bothnia Regattaan ja saivat muutamille veneille vilkutella ohittaessaan.
Vaihtelevasti veneily on koko perheen harrastus. Kaikki uusioperheen kuusi lasta ovat päässeet veneilemään Perämerellä.
– Vene on ensimmäinen omani, olen tätä ennen purjehtinut muiden veneillä. Yllättävän vähän piti kotona perustella asiaa. Se oli yhdenlainen seikkailu, johon lähdettiin, Mikko sanoo.
Veneilyharrastuksen vaativuus on Mikon mielestä näkökulmakysymys. Kun omaa venettään puunaa, se on osa harrastusta ja mukavaa tekemistä. Kaluston kunnossapito on osa harrastuksen viehätystä.
– Joku sivullinen näkee sen hirveänä työmaana. Jos sinulla on talo ja puutarha, etkä tee siellä mitään, et voi nauttia kukista, ellet tee työtä keväällä, kesällä ja syksyllä. Kesämökki on toiselle kauhea pakkotyömaa, toisesta taas on kiva puuhastella. Ei tämä ole sen kummempaa, Mikko sanoo.
Varsinaisia työpäiviä veneen kanssa on muutamia kesällä ja syksyllä. Keväällä vahataan kyljet ja maalataan pohja, lasketaan vene vesille ja nostetaan masto pystyyn. Syksyllä nostetaan vene ylös, pestään kyljet ja pohja ja vedetään pressu päälle.
– Palkinto tulee näiden laittamisten välillä. Raahesta pääsee nopeasti merelle. Kun päästään Roskalle ja saa sammuttaa moottorin ja vetää purjeet ylös, siinä se palkitsee. Ei tarvitse kauas mennä, kun maa katoaa horisontista. Mihin tahansa katsot, on vain sininen, kaareva horisontti.
