Raahen pom­mi­tus jäi pik­ku­po­jan mieleen

Raaheen pudotettiin neljä pommia 12. helmikuuta 1944.

– Tästä Kartion pajan kohdalta lähdettiin rämpimään Pikkuholmiin katsomaan pommien putoamispaikkaa. Olihan se pikkupojalle jännää, Jorma Salkosalo muistelee Ouluntiellä, silloisella lehmälaitumella. Veikko Kastelli löysi pomminsirpaleen Pikkuholmin vainioilta. Sirpaleen lahjoitti Raahen museolle Valter Prami.
– Tästä Kartion pajan kohdalta lähdettiin rämpimään Pikkuholmiin katsomaan pommien putoamispaikkaa. Olihan se pikkupojalle jännää, Jorma Salkosalo muistelee Ouluntiellä, silloisella lehmälaitumella.
– Tästä Kartion pajan kohdalta lähdettiin rämpimään Pikkuholmiin katsomaan pommien putoamispaikkaa. Olihan se pikkupojalle jännää, Jorma Salkosalo muistelee Ouluntiellä, silloisella lehmälaitumella.
Kuva: Vesa Joensuu

Raahen Seutu uutisoi 15. helmikuuta 1944 vihollisen lentotoiminnan olleen Pohjois-Suomessa vilkasta. Lennot suuntautuivat Rovaniemen ja Raahen väliselle alueelle sekä Tornionjokilaaksoon. Eräille paikkakunnille pudotetut pommit eivät aiheuttaneet mainittavia vaurioita.

Entinen sotilaspoika Jorma Salkosalo muistaa pommitusillan hyvin.

Tuolloin 11-vuotias Jorma oli hiihtämässä pari vuotta nuoremman Reino-veljensä kanssa Raahen ainoaa valaistua latua eli kiertämässä suksilla Härkätoria ympäri.

– Meille tuli jostakin riitaa ja löin suksisauvalla Reinon suksenlaitaan niin, että suksi halkesi kymmeniä senttejä. Reino lähti itkien kotiin. Minä en uskaltanut mennä kotiin selkäsaunan pelossa, vaan menin työväentalon lukusaliin, se oli tuossa nykyisen Lidlin paikalla, Salkosalo kertoo.

Yhtäkkiä kuului rysäyksiä, monta peräkkäin. Lukusalissa melkein pöydät hyppäsivät ilmaan.

– Joku mies, en enää muista kuka, sanoi, että nyt Raahea pommitetaan. Sitten oli mentävä kotiin ja onneksi pommitus ei enää jatkunut.

Seuraavana aamuna oli mentävä Pikkuholmin pelloille katsomaan minkälaista jälkeä pommit olivat tehneet.

Kartion pajan nurkilta lähdettiin kohti nykyistä Kreivintorin aluetta. Maassa oli valtavat montut pommien jäljiltä.

Teorioita siitä, miksi pommit pudotettiin pellolle eikä kaupunkiin, on useita.

– Puhuttiin, että kun kone tuli Kalajoen suunnasta kaupunkiin, Raahe oli täysin valaistu. Lapaluodon ja Santaholman lautatapulit oli valaistu. Aprikoitiin, että kenties lentäjä erehtyi luulemaan kaupunkia isommaksi kuin mitä se oli ja pudotti pommit liian myöhään, Salkosalo sanoo.

Toisen tarinan mukaan kone oli matkalla Ouluun, mutta siellä oli niin kova ilmatorjunta, että kone kääntyi takaisin ja pudotti ne Pikkuholmiin, koska jonnekin ne oli pudotettava.

– Yksi teoria taas kertoo, että suomalaisissa kaupungeissa on kirkko yleensä keskellä kylää, mutta meillä se on vähän sivussa. Kone olisi katsonut kirkosta suuntaa ja luullut pudottavansa ne keskelle kaupunkia, sanoo Raahen museon kokoelma-amanuenssi Miska Eilola.

Pommituksen jälkeen Raahen Seudussa nähtiin ilmoitus: "Määrään täydellisen sotavalaistuksen Raahen kaupungin alueella toistaiseksi. Is. päällikkö."

Sotilaspoikana Jorma Salkosalon tehtäviin kuului valvoa, että pimennysmääräystä noudatettiin.

– Minä, Heimo Korpela ja ryhmänjohtajamme Aimo Jortama kiersimme meille määrättyä korttelia. Jos jostakin talosta pilkisti valoa, menimme koputtamaan ovelle ja ilmoittamaan asiasta. Kukaan ei koskaan suuttunut, vaan meille sanottiin, että nyt olette pojat oikealla asialla, Salkosalo kertoo.

Pomminsirpale on esillä Kruununmakasiinimuseon sotahistorian osastolla. Osastoa täydennetään ja Eilolaan saa olla yhteyksissä sota-ajan esineineen ja muistoineen.

– Olemme ajatelleet näkökulmaksi miten sota näkyi kotirintamalla, Eilola sanoo.

Sotahistorian osastolla on esillä muun muassa Raahe sotien jaloissa -materiaalia, mutta aineistoa on vain sisällissotaan asti. Osastoa on tarkoitus täydentää.