Rakkaus toi nuoren Kertun Raaheen

Kerttu Sovion monivaiheinen elämänpolku kulki Kopsan ja Arkkukarin kautta Raaheen.

Seminaarin kanslisti Kerttu Sovio työpöytänsä ääressä. Hän työskenteli kanslistina vuodesta 1950 vuoteen 1967. Nuori Kerttu Rydman kuvattuna vuonna 1916.
Seminaarin kanslisti Kerttu Sovio työpöytänsä ääressä. Hän työskenteli kanslistina vuodesta 1950 vuoteen 1967.
Seminaarin kanslisti Kerttu Sovio työpöytänsä ääressä. Hän työskenteli kanslistina vuodesta 1950 vuoteen 1967.

Vuonna 1898 syntyneen Kerttu Rydmanin perhe kuului arvostettuun kartanonomistajasukuun. Koti oli varakas. Lapsuus oli huoletonta aikaa. Kerttu kävi Tyrvään yhteiskoulun vuosina 1908-1916. Raahelainen Jarl Sovio (1892-1940) muutti hänen elämänsä täydellisesti.

Jarl Sovio kuului raahelaiseen laivanvarustajasukuun. Hän toimi liikemiehenä Raahessa, mutta kiinnostui maanviljelyksestä ja perehtyi alaan maa- ja karjatalousharjoittelijana Etelä-Suomessa. Harjoittelupaikkoja olivat Lindön kartano Tenholassa, Svännin kartano Tyrväällä ja Vanhakylän kartano Järvenpäässä.

Nuorten tiet kohtasivat ja vihkivalat vannottiin Tyrvään kirkossa 24.6.1917. Nuoren parin ensi asunto Raahessa oli Rantakatu 36 yläkerrassa.

Jarl osti 91 hehtaaria käsittävän Marttalan tilan Pattijoelta Kopsan kylästä ja ryhtyi kehittämään ja laajentamaan maatilaa. Vuonna 1919 valmistui uusi navettarakennus. Seitsemän huonetta käsittävä päärakennus remontoitiin. Eläimiä oli paljon: lehmiä, vasikoita, sikoja sekä sonneja. Tilalla oli myös kaksi hevosta. Tila työllisti viisi ulkopuolista työntekijää: lastenhoitajan, sisäkön, karjakon ja kaksi renkimiestä. Kopsan vuosina pariskunnalle syntyi kuusi lasta.

Jarl Sovio oli mukana veljensä Bertil Sovion johtaman Johan Lang Oy:n osakas. Hän oli taannut suuren lainan kiinnittämällä Marttalan tilan. Yritys teki konkurssin vuonna 1933. Soviot menettivät tilan irtaimistoineen.

Kesällä 1937 Jarl hankki perheensä uudeksi kodiksi maatilan Saloisten Arkkukarista. Rakennukset olivat tyydyttävässä kunnossa, mutta remonttiakin oli tehtävä. Elämä asettui vähitellen uomiinsa uudessa kodissa. Mutta 30. marraskuuta 1939 alkanut sota sotki perheen elämän. Jarl lähti rintamalle ja kaatui 2.2.1940 Kuhmon Lentiirassa. Perheen Paavo-poika (s. 1923) lähti vapaaehtoisena sotapalvelukseen vuonna 1941. Hän kaatui Käkisalmessa 22.8.1941.

Näissä olosuhteissa jäi ainoaksi ratkaisuksi tilan vuokraaminen. Kerttu ryhtyi tilan vuokrauksen toteuduttua Raahen Seudun Osuuskaupan Arkkukarin myymälän myymälänhoitajaksi vuonna 1946.

Vuonna 1948, kun maatila oli myyty, Kerttu muutti Raaheen. Hän hankki toimeentulon parin vuoden ajan tuomiokunnan tuomarin puhtaaksikirjoittajana. Vuonna 1950 hänet valittiin Raahen seminaarin kanslistin virkaan. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1967 asti, jolloin hän pääsi eläkkeelle.

Kerttu toimi aktiivisesti useissa yhdistyksissä. Hän osallistui Raahen Marttayhdistyksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pelastakaa lapset ry:n ja Punaisen Ristin toimintaan. Kaatuneiden omaisten Raahen paikallisosassa hän ahkeroi sihteerinä lähes 30 vuotta. Hänelle on myönnetty Kaatuneiden omaisten ansiomerkki ja kultainen ansiomerkki. Kertulla oli myös kunniamerkit Vapaudenristi 4 ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarimerkki.

Jäsenyys Raahen Laulu -kuorossa vuodesta 1948 alkaen oli hänelle mieluinen harrastus. Aina kun aikaa jäi, hän piti vireillä lukuharrastustaan. Käsityöharrastus jatkui aivan viimeisiin elinvuosiin saakka, jolloin syntyi lukemattomia puuvillaisia virkattuja pölypyyhkeitä. Lapsille ja lastenlapsille hän kirjaili lakanoita ja pyyheliinoja. Hän huolehti hyvin terveydestään, mikä selittänee pitkän elinkaaren. Hän oli 94-vuotias kuollessaan 5.6.1992.

FAKTA

Kerttu Sovio

Gertrud (Kerttu) Elisabeth Sovio, o.s. Rydman

Syntyi 2.4.1898 Kiikassa, kuoli 5.6.1992 Raahessa.

Vanhemmat Selim Rydman ja Helmi Lindén.

Kävi 1908-1916 Tyrvään yhteiskoulua.

Puoliso: Jarl Sovio, joka syntyi 14.1.1892 ja kuoli 2.2.1940 Kuhmon Lentiirassa. Haudattu Raahen sankarihautaan.

Lapset: Jorma, Kerttu, Eila, Paavo, Eero, Ilkka

1919-1937 perheenemäntä Kopsan kylässä

1927-1934 Kopsan piirikirjaston johtokunta

1927-1937 Kopsan kansakoulun johtokunta

1937-1946 perheenemäntä Arkkukarissa

1946-1948 myymälänhoitaja Arkkukarissa

1948-1950 tuomiokunnan tuomarin puhtaaksikirjoittaja

1950-1967 Raahen seminaarin kanslisti