Rau­ta-ai­ka on hy­vin­kin lähellä

Ensi sunnuntaina Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys vie kirjaimellisesti muinaispolulle – matkalle Saloisten rauta-ajan historiallisiin kohteisiin.

Tervakankaan rautakautisesta kalmistosta on löydetty muun muassa keramiikkaa, pronssi- ja rautaesineitä sekä hioimia ja kvartsiesineitä. Alueella on tehty kaivauksia 1990–1993. Tervakankaan rautakautinen kalmisto eli hautausmaa, ollut käytössä 100 jälkeen Kristuksen -500 jkr, muutaman sadan vuoden ajan. Tervakankaan rautakautinen kalmisto eli hautausmaa, ollut käytössä 100 jälkeen Kristuksen -500 jkr, muutaman sadan vuoden ajan.
Tervakankaan rautakautisesta kalmistosta on löydetty muun muassa keramiikkaa, pronssi- ja rautaesineitä sekä hioimia ja kvartsiesineitä. Alueella on tehty kaivauksia 1990–1993.
Tervakankaan rautakautisesta kalmistosta on löydetty muun muassa keramiikkaa, pronssi- ja rautaesineitä sekä hioimia ja kvartsiesineitä. Alueella on tehty kaivauksia 1990–1993.
Kuva: Vesa Joensuu

Opastettu muinaispolkukierros vie ensi sunnuntaina tutustumaan Leinoperän–Ketunperän alueen esihistoriallisiin kohteisiin.

Balkintie yhdistää retken neljä kohdetta: Tervakangas sijoittuu tien merenpuoleiseen päähän ja Kivirakankangas Ketunperäntien puoleiseen päähän. Takalonkangas ja Juholankangas sijoittuvat ääripäiden välille.

Retkelle lähdetään Saloisten kotiseutumuseolta Arkkukarista, Punaiselta tuvalta. Ensimmäinen rasti on kyläriihi ja sen arkeologiaopastaulut. Siitä lähdetään kohti Tervakangasta.

Opas Mikko Kettukangas kertoo, että kierros sisältää jonkin verran metsässä kävelyä.

– Tervakangas on ainoa, johon pääsee autolla viereen. Muihin on matkaa tiestä parista sadasta metristä puoleen kilometriin. Maasto on aika lailla kangasmetsää ja kohteissa itsessään on kivirakkaa. Itsestä riippuu minkä verran kohteissa haluaa liikkua. Kivirakankangas on pitkulainen alue ja jos sen haluaa kiertää, se on noin puoli kilometriä päästä päähän, Kettukangas kertoo.

Video: Sari Jaatinen

Kohteet ovat sopivan erilaisia. Tervakangas on kohteista näyttävin, rautakautinen kalmisto eli hautausmaa, ollut käytössä muutaman sadan vuoden ajan noin vuodesta 100 ajanlaskun alusta.

Suoraan Balkintiestä kohoava alue on entinen kivistä kasattu rantavalli.

– Alueella on 15–20 eri kokoista hautaa. Osa näkyy paremmin pitkulaisina latomuksina.

Kohde löytyi aikoinaan, kun pikkulapset löysivät alueelta rautakautisia esineitä. Raahen silloinen museonjohtaja Aulis Fors johti tutkimuksia 90-luvun alussa muutamana kesänä. Kalmistolta katsellessa maisemasta saa hyvin käsityksen, miten merenranta on aikoinaan ulottunut niemelle. Paikasta on löytynyt viitteitä myös asumispaikasta.

– Kohde on varsin merkittävä, ensimmäisiä täältä löytyneitä rautakautisia kalmistoja. Ennen oli käsitys, että kun kivikauden vilkas asutuskausi päättyi, tämä seutu oli autioitunut. Tervakangas todistaa, että täällä on asuttu rautakaudella.

Saloisten kirkonkylältä, Kertunkankaalta, löytyi vastaavanlainen kalmisto, kirkonkylän ja Palonkylän välisestä maastosta. Kalmisto löydettiin kaavoituksen yhteydessä. Kohdetta ei ole tarkemmin tutkittu, arkeologit ovat vain käyneet toteamassa kohteen.

– Kertunkangas on aavistuksen pienempi. Siellä hautoja on kolmessa ryppäässä, Tervakankaalla ne ovat enemmän samassa paikassa.

Takalonkangas on röykkiöalue ja sijaitsee kivirakassa kuten Tervakangas.

Yksi röykkiöistä on näyttävä keskuskuopallinen röykkiö. Oletus röykkiöiden tarkoituksesta on, että ne ovat eräänlaisia purnuja, mahdollisia saaliinsäilytyspaikkoja – rautakautisia kylmiöitä.

– Kivikasa on koottu saaliin päälle ja kun se on avattu, on jäänyt jäljelle keskuskuopallinen röykkiö. Paikassa on pari–kolme röykkiötä. Isoimmassa on voinut olla hylkeen kokoinen eläin tai paloiteltu peuranruho.

Kettukankaan mielestä on todennäköistä, että Takalonkankaan alue ja Tervakankaan alue liittyvät toisiinsa ja ajoittuvat merenrannan korkeuden mukaan samalle aikakaudelle.

Juholankangas on uusi löytö, pieni kalmisto. Alue löytyi Tammispuiston tuulivoimapuiston yhteydessä, Leinoperkkiö–Kärrytienkangas-alueelta. Yksi tuulivoimaloista olisi tullut Juholan kalmiston päälle.

– Arkeologit päättelivät, että röykkiöt ovat myös hautapaikkoja, mutta sijaitsevat korkeammalla kuin Tervakangas eli todennäköisesti tämä on sitä edeltävä kalmisto. Asutus on rannan mukana siirtynyt Juholankankaalta Tervakankaalle. Paikka on vasta inventoitu.

Kivirakankangas on pitkänmallinen ja laaja pyyntikuoppa-alue. Paikalla on rivissä kaksi kuopparyhmää ja kolmas vähän etäämmällä. Osa kuopista on pyyntiä varten ja osa saaliin valmistamista varten.

Katso Raahen kaikki kiinteät muinaisjäänteet tästä