Jos opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat vuodesta 2015 vuoteen 2017 tippuneet 1,2 miljoonalla eurolla, ei tarvinne arvailla, onko leikkauksilla ollut vaikutuksia. Summa on romahtanut yli 3 miljoonasta eurosta 1,76 miljoonaan euroon.
Kun kulupuolella suurin erä on palkkaus, on helppo päätellä, mihin säästöt ovat ohjautuneet. Opettajien palkkoihin ja sitä kautta opetustuntien vähennyksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvaneita ryhmäkokoja.
Se tarkoittaa myös jakotuntien minimoimista. Käytännössä vähäiset jakotunnit hankaloittavat suurten luokkien jakamista pienempiin ryhmiin esimerkiksi matematiikan tai englannin kielen opiskelua varten.
–Se on lapsi, joka kärsii, toteaa Pattasten koulun apulaisrehtori Riitta Lenkola.
Kilpailukykysopimuksen lohkaistua 30 prosenttia lomarahoista monelta opetusalan ammattilaiselta irtosi ymmärrystä tilanteeseen. Ääneen lausuttu toive oli, että jos lomarahaleikkauksilla opetustoimen säästölinja saisi stopin.
Säästöt oppitunneista eivät jakaudu tasaisesti, vaan ovat paljolti pienten yksiköiden ja yläkoulun ongelma.
Raahen kaupungin peruskoulussa suurimmat luokkakoot ovat kolmenkymmenen oppilaan tuntumassa.
Jokainen voi miettiä, mikä ero on 20 ja 30 oppilaan luokassa.Alkuopetuksessa eli eka- ja tokaluokkalaisten opetuksessa on jo pitkään pyritty parinkymmenen oppilaan luokkiin. Siinäkin vain muisto on ajat, jolloin koulutietä aloitettiin 15 oppilaan ryhmässä.
Koivuluodon koulussa edellisen porukkansa yläkouluun saatellut Ari Kylmälä saa luotsattavakseen nyt 26-27 oppilaan ryhmän. Jakotunteja on sentään tarjolla, niin että englantia ja matematiikkaa voidaan opiskella pari kertaa viikossa pienryhmissä.
–Mielenkiintoinen alku, kommentoi hän uutta lukuvuotta.
Edellisessä luokassa oli 20 oppilasta. Määrää Kylmälä pitää erinomaisena. Siinä kykeni huomioimaan oppilaita jo yksilöllisestikin.
–Aina on luokassa henkilöitä, jotka vaativat enemmän. Ja hiljaisemmat jäävät vähemmälle, vaikka se ei oikein olekaan.
Kolmasluokkalaisia Kylmälä mainitsee sikälikin haasteellisemmiksi, että alkuopetuksen jälkeen kaikki taidot eivät ole vielä hallussa. Kylmälä myöntää myös sen tosiasian, että luokat eivät ole veljeksiä. Kun toisen ryhmän kanssa opiskelu sujuu kuin tanssi, niin toisille ei voi antaa yhtään löysiä, ettei mene hulinaksi.
Niin paljon kuin onkin säästetty, monessa opettajanhuoneessa on huokaistu, että myös kodit voivat omalta osaltaan helpottaa resurssipulaa. On lapsia, joille tavat, toisten huomioiminen ja vaikkapa vuoron odottaminen opetetaan vasta koulussa. Sekin on pois koko porukan opettamisesta.
Raahen opetuspäällikkö Lucina Hänninen pitää Raahen tilannetta vajaan vuoden kokemuksella positiivisena. Raahessa on osaavaa henkilöstöä ja kehittämiselle otollinen ilmapiiri.
Hän näkee, että Raahessa ryhmäkoot kestävät vertailun, mutta myöntää luokkakoon kasvaneen viimeisten kymmenen vuoden sisällä. Isojakin ryhmiä on eikä niihin pyritä, mutta ryhmien perustaminen voi olla myös tilakysymys. Esimerkiksi Pattijoella on hänen mukaansa sikäli positiivinen ongelma, että lapsia on runsaasti. Toisaalta tilanteita pyritään ratkaisemaan myös ohjaamalla oppilaita eri kouluihin, sillä kaupunki on yksi oppilaaksiottoalue.
Hänninen puhuu kokonaisuudesta, jossa ryhmäkoko on vain yksi osa. Puhutaan hyvinvoivan arjen kehittämisestä. Myös opettajan pedagogiset taidot ja moniammatillisen tuen tarve vaikuttavat, kuten myös ryhmien oppilasaines. Opetuspäällikön näkemys on, että kouluissa tilanteet osataan ratkaista joustavasti.
Raahessa perusopetuksessa on noin 3 000 lasta ja nuorta.
Raahen sivistyspalvelukeskuksessa eri tehtävissä vuonna 2016 oli yhteensä 739 henkilöä. Vuonna 2015 palkattuja oli 772.
Vuonna 2016 Raahessa oli luokanopettajia 125, lehtoreita 72, koulunkäynninohjaajia 64, tuntiopettajia 17.
Raahessa opetusalan palkkauksessa varsinainen palkka muodosti 89,16 prosenttia ja muut säännöllisen työajan lisät 10,84 prosenttia kokonaisansioista.
Raahessa on 15 peruskoulua, joista 11 alakoulua ja 3 yläkoulua.
Kaupungissa toimii myös lukio.
