Ruona loi pohjat

Raahelaisen metalliteollisuusyrityksen Ruona Oy:n perustamisesta tulee tänä kesänä kuluneeksi sata vuotta.

Ruonan tehdas vuonna 1950. Nykyisin paikalla on Miilukankaan tehdas. Kuva: Raahen museon kokoelma. Kokoelma-amanuenssi Miska Eilola uskoo, että uusin näyttely kiinnostaa paikallisia mutta myös sotakorvausten Suomesta ja teollisuuden historiasta kiinnostuneita henkilöitä.
Ruonan tehdas vuonna 1950. Nykyisin paikalla on Miilukankaan tehdas. Kuva: Raahen museon kokoelma.
Ruonan tehdas vuonna 1950. Nykyisin paikalla on Miilukankaan tehdas. Kuva: Raahen museon kokoelma.

Aikanaan Raahen suurimman työllistäjän ja ensimmäisen suuren raahelaisen metalliteollisuusyritys Ruona Oy:n vaiheet ovat päässeet kunniapaikalle Raahen Kruununmakasiinin museon teollisuushistorian osastolle. Teollisuusosasto on uusin lisäys pysyvään perusnäyttelyyn.

– Aloitamme Ruonan historialla. Myöhemmin osasto täydentyy luonnollisesti myös myöhempien aikojen suurtyöllistäjää, Rautaruukkia, koskevalla aineistolla. Toistaiseksi näyttelyosaston fokus on kuitenkin sitä vanhemmassa ajassa. Ruonan ohella osastolla pääsee tutustumaan muiden muassa potaskatehtaan, viinatehtaan ja olutpanimoiden toimintaan entis-Raahessa, valottaa kokoelma-amanuenssi Miska Eilola.

Ruonan vaikutus tavallisten raahelaisten elämään on ollut merkittävä. Se työllisti parhaimmillaan 700 ihmistä ja tarjosi työntekijöilleen palkan lisäksi terveydenhuollon, monenlaista vapaa-ajantoimintaa sekä tukea asumisjärjestelyihin.

– 1940-luvulla Raahessa oli asuntopula. Velkaperä, Varvi ja Lapaluoto olivat asuinalueita, jonne rakennettiin asuntoja Ruonan työntekijöille.

Ruona Oy:ssä toimi myös oma ammattikoulu, kuoro ja torvisoittokunta. Urheilu oli iso osa vapaa-ajan viettoa.

– Ruona järjesti työntekijöilleen jalkapallo-otteluita ja kesäolympialaisia.

Ruonan historia kytkeytyy tiukasti sotien jälkeiseen Suomeen. Aikaan, jolloin koko maata työllisti Venäjälle maksettavat sotakorvaukset.

– Ruonalla oli oma "laahaus-lauantai". Tuolloin massiiviset höyrykoneet kuljetettiin Raahen juna-asemalla Merikatua ja Fellmania pitkin miesvoimin. Mukana oli yleensä pari sataa äijää nykimässä laitetta eteenpäin. Kaupunkilaiset seurasivat toimitusta tienvarsilta, Eilola kertoo.

Ruona Oy valmisti muun muassa hinauslaivoja itänaapuriin. Ruonan tehtaan sisuksissa harjoitettiin laivatelakkatoimintaa valimon ja konepajan lisäksi.

Kun sotavelat oli maksettu, Ruonan työmäärät romahtivat.

– Ruona kaatui rahoitusongelmiin. Samalla osa työntekijöistä menetti säästönsä, koska yhtiössä toimi pankkimainen huoltokonttori, jonne pystyi tallentamaan rahaa.

Ruonan konkurssi oli Raahelle katastrofi.

– Osa työllistyi Ruonan seuraajalle eli Raahe Oy:lle. Etelän bisnesmiehet saivat pilkkahintaan täydellisen tehtaan, jonne oli tehty suuria investointeja.

Museoon kesälomilla

Pakkahuoneen ja Kruununmakasiinin museot ovat tuttuun tapaan avoinna koko kesän joka päivä juhannusta lukuun ottamatta. Aukioloajat ovat maanataista perjantaihin klo 11-17 ja viikonloppuisin 12-16.

Pekanpäivistä elokuun ensimmäiselle viikolle ovat avoinna Laivapatruunin koti ja pitkästä aikaa myös Wanha Apteekki.

Aukioloajat ovat samat kuin museoilla. Laivapatruunille ja ”apoteekkiin” on vapaa pääsy.

Pekanpäivien ja Pooki flakkaa – Raahen meripäivien aikaan aukioloaikoja jatketaan ja kaikkiin museokohteisiin on vapaa pääsy.

Soveliuksen talon alakerran näyttelytilan valtaa kesän ajaksi raahelaistaiteilija Hanna-Maija ”Hammi” Nikunen näyttelyllään ”Tunnetta”. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 25.6. klo 18 alkaen. Näyttely on auki Pekanpäivien aikaan sekä heinäkuussa viikonloppuisin museon aukioloaikaan.

Pakkahuoneen museossa tehtiin onnistunut putkiremontti, ja sen yhteydessä näytteillepanoon tehtiin pieniä parannuksia. Lisäksi meneillään on ikkunaremontti, joka ei kuitenkaan aiheuta häiriötä asiakkaille tai muutoksia aukioloihin.