Säh­kö­las­kut taakse jää­nyt­tä elämää – Tau­vos­sa asuvat Mar­ja-Lii­sa ja Antti Koski tuot­ta­vat säh­kön­sä ko­ko­naan itse

Päätalo ja katolla sijaitsevat aurinkokennot. Ensimmäiset kymmenen kennoa asennettiin vuosi sitten ja toiset kymmenen viime talvena. Antti ja Marja-Liisa Kosken tilanne on ainakin vielä melko ainutlaatuinen. Aurinkosähköön siirryttyä eivät sähkökatkoksetkaan ole heitä suuremmin vaivanneet.
Päätalo ja katolla sijaitsevat aurinkokennot. Ensimmäiset kymmenen kennoa asennettiin vuosi sitten ja toiset kymmenen viime talvena.
Päätalo ja katolla sijaitsevat aurinkokennot. Ensimmäiset kymmenen kennoa asennettiin vuosi sitten ja toiset kymmenen viime talvena.

Ympäristöystävällisyyteen kannustetaan nyt kaikilla osa-alueilla. Suomessa sähkönkulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Sähkömarkkinoilla omaa ekologisuutta voi edistää vaihtamalla esimerkiksi tuuli- tai aurinkoenergiaan. Sähkönsiirtomaksujen kallistuessa tarjolla on myös muita ratkaisuja.

Siikajokisten Marja-Liisa ja Antti Kosken ratkaisu on ainakin toistaiseksi hyvin harvinainen.

– Tiettävästi ollaan kylän ainoat, joilla on tällainen tilanne, kertoo ylpeä Antti Koski.

Kosket ovat sähköntuotannossaan täysin omavaraisia ja heidän hiilijalanjälkensä on sähkönkulutuksen osalta pyöreät nolla. Siitä on todisteena sähköyhtiöltä saatu todistus.

Päätalon katolle on vuoden aikana asennettu yhteensä 20 aurinkokennoa, jotka tuottavat sähköä parhaimmillaan hieman yli 4 kilowattituntia. Tuotto on kesäisin keskimäärin 1,8 kilowattituntia. Kahvin keittämiseen kuluu noin 0,10 kilowattituntia ja sähkösaunan lämmitykseen 8 kilowattituntia. Harmaa iventterilaatikko muuttaa kennoista saatavan aurinkoenergian verkkovirraksi ja jännitteen sähkölaitteisiin sopivaksi.

Aurinkoisina päivinä aurinkokennot saattavat tuottaa sähköä yli tarpeen. Sähköyhtiö ostaa ylijäämäsähkön ja hyvittää sitä takaisin pimeämpinä aikoina. Etenkin talvisin aurinkokennot eivät tuota sähköä juuri ollenkaan. Tällöin kirjaa pitävä virtuaaliakku palauttaa yli kulutuksen kertyneen sähkön takaisin käyttöön. Virtuaaliakun avulla Kosket pärjäävät omavaraisesti ympäri vuoden ja kattavat omalla sähköllä kaiken kulutuksensa talon lämmitystä myöten.

Kosket arvioivat aurinkopaneelien maksaneen käyttövalmiiksi asennettuina noin 20 000 euroa. Ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

– Maalämpöön vaihtaminen olisi kustantanut ainakin 40 000 euroa ja sen ylläpitoon olisi kulunut vielä erikseen sähköä, vertaa Antti Koski.

Paljon matkustelleet Marja-Liisa ja Antti Koski eivät hankkineet aurinkokennoja varsinaisesti ekologisuuden tai rahan säästämisen takia. Nousiaisista 20 vuotta sitten Siikajoelle muuttaneet Kosket siirtyivät omaan aurinkoenergiaan säästääkseen sähkönsiirtomaksuissa.

– Niitä ei tulisi kenenkään tarvia maksaa, mieltää Antti. Nyt sähkönsiirtolaskut ovat muiden sähkölaskujen tapaan nolla euroa.

Idean aurinkokennoihin sähköteknikko Antti sai ammattinsa kautta.

– Kaikenlaista on tullut oikeasta korvasta sisään. Yritin hyödyntää kaikkea tietoa ja toin sen vasemmasta korvasta ulos aurinkopaneeleiksi katolle, kertoo konemestarina sotalaivoilla työskennellyt Antti huvittuneena.

Siikajoella Kosket ovat viihtyneet erinomaisesti. Soinintauvoksi nimetyn paikan Antti osti äidiltään vuonna 1989 ja siitä kymmenen vuoden kuluttua Kosket muuttivat kokonaan pohjoiseen.

Pihan viidestä rakennuksesta ainoastaan savusaunassa ei ole sähköä. Neljästä saunasta yksi on sähköinen, joten sähkönkulutusta on. Seuraavaksi harkinnassa heillä on sähköauton hankkiminen.

Lähde: Energiateollisuus ry ja Vattenfall