Sak­sa­lais­pur­jeh­ti­jat Raa­hes­sa: Luu­lim­me lä­hes­ty­väm­me Man­hat­ta­nia

Itämerta purjehtiva saksalainen venekunta pysähtyi tutustumaan Raaheen.

Uusi satama on aina jännittävä, mutta Suomessa saksalaiset on otettu hyvin vastaan. Raahen terässatamassa vasemmalta Heidi Jetzek, Ede Akkermann ja Walter Jetzek. Heidi Jetzek kertoi, että he ovat miehensä kanssa kiertäneet Eurooppaa myös pyöräillen. Ensi vuonna he aikovat jälleen lähteä pitkälle pyörämatkalle.
Uusi satama on aina jännittävä, mutta Suomessa saksalaiset on otettu hyvin vastaan. Raahen terässatamassa vasemmalta Heidi Jetzek, Ede Akkermann ja Walter Jetzek.
Uusi satama on aina jännittävä, mutta Suomessa saksalaiset on otettu hyvin vastaan. Raahen terässatamassa vasemmalta Heidi Jetzek, Ede Akkermann ja Walter Jetzek.

Raahen terässatama sai tiistai-iltana saksalaisia vieraita, kun Kieliläiset Heidi ja Walter Jetzek sekä Tukholmasta mukaan tullut Ede Akkermann pysähtyivät tutustumaan Raaheen kaupunkiin.

Purjehdus on yhdistänyt ystävyksiä jo viisikymmentä vuotta, Jetzekit aina avioliittoon asti. Yhteisiä reissuja kolmikolla on takana useita, mutta viimeisimmästä purjehdusmatkasta ehti vierähtää tovi. Jetzekit möivät purjeveneensä viisitoista vuotta sitten kuvitellen, ettei sille olisi enää aikaa.

Heillä oli kuitenkin pitkään ollut unelmana seilata Itämerellä aina Perämeren perukoille saakka. Tukholmasta ostettiin sopiva vene, ja niin neljä ja puoli kuukautta kestävä seikkailu saattoi alkaa.

Ahvenanmaan kautta saksalaisseurue on purjehtinut Suomen rannikkoa pitkin kohti pohjoista. Purjehtiminen on yhtä tärkeää kuin uusien paikkojen tutkiminen.

–Purjehtiessa maan voi kokea meren kautta, kuvailee Heidi Jetzek.

Edellisen pysähdyksen kolmikko teki Maakallassa, jonka maisemaan ja rauhallisuuteen he ihastuivat. Kova tuuli teki kahdeksan tunnin purjehduksesta Raaheen mielenkiintoisen.

Aallot nousivat parin metrin korkeuteen ja makuualustat kastuivat, mutta saksalaiset nauttivat keinuvasta matkasta. Keskiviikko-aamu kului tavaroiden kuivatteluun veneen kannella.

Raahesta saksalaisilla ei ollut mitään ennakkotietoa. Mereltä lähestyttäessä ensimmäinen havainto kaupungista oli terästehtaan horisontti.

–Kaukaa katsottuna se oli kuin Manhattan, luulimme sen taakse kohoavan pilvenpiirtäjiä, Walter Jetzek nauroi.

Päästyään lähemmäksi saksalaiset luulivat tehdasta venesatamaksi, mutta pian selvisi, että heidän tulisi jatkaa vielä eteenpäin. Paljastui ihastuttava, mutkikas laivareitti saarten välitse vierasvenesatamaan.

–Satamavahti oli meitä vastassa. Luulimme hänen haluavan rahaa, mutta hän toivottikin meidät tervetulleeksi ja näytti missä suihkut ja vessat ovat. Saksassa ensimmäisenä otettaisiin maksu, Heidi Jetzek kertoi.

Muutenkin he ovat ihastuneet suomalaisiin. Joka paikassa ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja auttavaisia. Kutsuja saunomaan ja grillaamaan on tulvinut joka satamassa. Vaasassa oli jopa nostettu Saksan lippu salkoon vieraiden kunniaksi.

–Minulla ei ollut etukäteen mitään mielikuvaa Suomesta, luulin samanlaiseksi kuin Ruotsi. Suomen rauha ja yksinäisyys on viehättävää. Merellä ei muita veneitä näy, vain joskus joku kalastusvene. Satamissa on kuitenkin todella hienoja ja kalliita veneitä, Walter Jetzek pohti.

Saksalaiset iloitsivat siitä, että saivat Suomessa kokea kevään tänä vuonna jo toiseen kertaan ja vielä lehtiään työntävät koivut ihastuttivat. Sää olisi kuitenkin saanut olla lämpimämpi.

–Villapaitani on lojunut kolmekymmentä vuotta kaapissani ja nyt joudun käyttämään sitä joka päivä, naurahti Akkermann.

Erityisesti saksalaiset nauttivat musiikin kuuntelusta merellä.

–Saatamme laittaa stereot täysille, koska merellä se ei häiritse ketään. Kun musiikin laittaa jälleen pois, kuulee meren hiljaisuuden ihan eri tavalla. Jokainen pärske kuuluu, Heidi Jetzek sanoi.

Reilun neljän kuukauden yhteiseloa kahdeksanmetrisessä veneessä kolmikko ei koe ongelmaksi. He ovat purjehtineet yhdessä ennenkin ja ahtauteen tottuu.

Seuraavaksi saksalaiset suuntaavat Hailuodon kautta kohti Haaparantaa ja palaavat takaisin etelään Ruotsin rannikkoa pitkin. Tarkoitus on käydä Helsingissä ja Tallinnassa ja jatkaa siitä edelleen Latviaan ja Liettuaan.

Matkasuunnitelma kuitenkin elää aina suotuisten tuulten mukana.