Sata vuotta par­tio­ta Pat­ti­joel­la

Juhani Pyhtilän kirjoittamassa teoksessa nivoutuu yhteen partion pitkä tarina.

Lippukunnan johtaja Jouni Varis (vas) ja historiikin kirjoittanut Juhani Pyhtilä ojensivat kirjan ensimmäisen painoksen kiitokseksi Mauno Kyröläiselle.
Lippukunnan johtaja Jouni Varis (vas) ja historiikin kirjoittanut Juhani Pyhtilä ojensivat kirjan ensimmäisen painoksen kiitokseksi Mauno Kyröläiselle.
Kuva: Tiina Niinimaa

Pattijoen partiotoiminnan juuret yltävät vuoteen 1919. Tuolloin aloitti lippukunta Pattijoen Partiolaiset, jonka toiminta kesti 30-luvun puoliväliin. Sotavuosien koittaessa lippukunta ymmärrettävästi hiipui, mutta aate jäi elämään.

Vuonna 1947 aloittivat Pattijoen Partioveikot ja vuotta myöhemmin Pattijoen Partiosiskot. 60-luvulle tultaessa nämäkin lippukunnat siirtyivät muistojen arkistoon.

Vuonna 1963 Pattijoen Partioveikot saivat uutta tuulta siipiensä alle ja viisi vuotta myöhemmin perustettiin tyttölippukunta Rantakukat. Nämä kaksi yhdistyivät vuonna 1976 jolloin alkunsa sai nykyinen Tervastuli ry.

Partion tarina nivoutuu yhteen Juhani Pyhtilän kirjoittamassa teoksessa Tervastulta ja syttypaperia.

– Alkuun kokosin aineistoa lähinnä omalle väelle, mutta ulkoinen paine antoi ymmärtää, että kyllähän tämä kannattaa myös julkaista, Pyhtilä hymyilee.

Lopullinen sysäys julkaisupäätökseen tuli lapsesta saakka partiotoiminnassa mukana olleen Aila Kyröläisen testamentatessa lippukunnalle rahasumman, joka oli määrä käyttää kirjan julkaisuun.

– Partio oli lähellä Ailan sydäntä. Vielä viimeisinä sanoinaan hän esitti pyynnön, että lahjoitathan rahat, Ailan aviomies, Mauno Kyröläinen kuvailee.

Elämä kuljetti Kyröläiset Pattijoelle vuonna 1964, jolloin niin Aila, kuin vaimonsa innoittama Maunokin liittyivät mukaan Pattijoen partiotoimintaan.

Tervastulta ja syttypaperia kertoo partiolaisten tarinaa vuosikymmenien takaa. Juhani Pyhtilä on käynyt läpi tuhansia sivuja arkistomateriaalia ennen varsinaisen kirjoitustyön aloittamista. Apuna ovat onneksi olleet muut tervaskannot.

Tervaskanto on lippukunnan sisäinen partiokilta, jonka jäsenet ovat vanhoja partiolaisia. He ovat tukena, turvana ja neuvonantajina uusille partiolaisille. Nyt julkaistu historiikki on tervaskantojen yhteinen ponnistus.

– Moni teistä on lukenut tekstejä, sekä huomauttanut ja korjannut virheitä, kiitos siitä. Sanonpa kuitenkin, että lyöntivirheet kirjassa ovat yksinomaan minun! Pyhtilä nauraa kiitospuheessaan.

Kirja sisältää tapahtumaluetteloita, sekä kerronnallista muisteloa tärkeimmistä tapahtumista.

Kirjaa varten EskoEkoHätinen kertoo myös käyneensä läpi toista tuhatta valokuvaa.

– Raakattiin kirjaan noin 150. Oli siinä työmaata, Hätinen nauraa.

Nyt kirjaprojekti on saatettu loppuun ja historia on yksissä kansissa kaikkien luettavana.