Tilaajille

Seu­ra­toi­min­ta nou­su­aal­los­sa – "Aina on sel­vit­ty eteen­päin, niin nytkin"

Nuorisoseurojen tulevaisuus huolestutti Timo Nevanperää. – Nyt näyttää siltä, että tästä korona-ajasta selvittiin ja seurat kehittivät uusia toimintamuotoja.


– Jos laakereille jää lepäämään, niin huonostihan siinä käy. Yhtään seuraa ei kuitenkaan nyt haettu konkurssiin. Kunnat tulivat hyvin vastaan esimerkiksi kiinteistöverojen maksujen siirtämisessä ja pankit korkoasioissa, Timo Nevanperä kiittelee.
– Jos laakereille jää lepäämään, niin huonostihan siinä käy. Yhtään seuraa ei kuitenkaan nyt haettu konkurssiin. Kunnat tulivat hyvin vastaan esimerkiksi kiinteistöverojen maksujen siirtämisessä ja pankit korkoasioissa, Timo Nevanperä kiittelee.
Kuva: Heli Nurkkala

Koronakevät pysäytti nuorisoseurojen harrastustoiminnan. Teatteri- ja tanssiryhmät eivät voineet kokoontua, eikä seurantaloilla voinut järjestää tilaisuuksia saatikka lavatansseja. Vaikutukset heijastuivat pitopalveluyrittäjiin ja ohjelmatuottajiin sekä orkestereihin peruuntuneiden tilaisuuksien myötä.

– Monelle seuralle tällaiset tapahtumat ovat ainoita tulonhankkimismuotoja. Joka tapauksessa kiinteistöistä pyörivät kulut ja menoja on, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton toiminnanjohtaja Timo Nevanperä toteaa.

Noin 30 vuoden järjestötyöuransa aikana Nevanperä on nähnyt, kuinka nuorisoseuratoiminta on yhteiskunnan tilannevaihteluille herkkä. Mutta aina on selvitty eteenpäin, niin nytkin. Nevanperä kertoo käyneensä maakunnassa olevien seurojen vastuuhenkilöiden kanssa keskusteluja ja mietintöjä, miten euroja paikallistoimintaan saataisiin kasaan. Työuransa aikana hän on pelastanut alueellisen keskusseuran kahdelta kassankuivumiselta.

– Jos laakereille jää lepäämään, niin huonostihan siinä käy. Yhtään seuraa ei kuitenkaan nyt haettu konkurssiin. Kunnat tulivat hyvin vastaan esimerkiksi kiinteistöverojen maksujen siirtämisessä ja pankit korkoasioissa, hän kiittelee.

Taloudellista tukea on yhä saatavilla. Nevanperä muistuttaa, että valtakunnallinen yhdistyksille tarkoitettu rahahaku päättyy 11. elokuuta.

– Sitä voi hakea esimerkiksi merkittävien tapahtumien peruuntumisen takia.

Korona-aika synnytti uusia ideoita.

– Esimerkiksi Paavolassa osallistutaan vanhuspalveluiden tuottamiseen. Oulussa nuorisoseuran alaisuudessa toimii useita iltapäiväkerhoja ja remonttiryhmä, joihin työllistämme 30 henkilöä. Tällainen kolmannen sektorin palveluiden tuottaminen on nykyaikaa, jossa seuroilla on mahdollisuus. Siihen meiltä saa apua, miten asia hoidetaan käytännössä, koska silloin seura on työnantajan asemassa, hän hoksauttaa.

Kiinnostus yhteiseen tekemiseen ja yhteisten kokoontumispaikkojen ylläpitämiseen on nousussa. Nevanperä kunnioittaa paikallisia puurtajia siitä, että seurantaloista pidetään huolta, sillä ne ovat historiallisestikin merkittäviä rakennuksia.

Kevään aikana taloja on kunnostettu nykyaikaistamalla esimerkiksi keittiö- ja vessatiloja. Seurantaloja on maakunnassa useita kymmeniä.

– Käyttöaste on edelleen aivan liian matala, sitä pitäisi kasvattaa. Harrastustoiminnan ja kokoontumisien lisäksi moni seura ansaitsee tuloja vuokraamalla tiloja juhlapaikoiksi tai erilaisiin tapahtumiin, Nevanperä kannustaa.

Vaikka talojen ylläpidosta vastataan pääasiassa talkoilla, Timo Nevanperä muistuttaa eurosäkistä, joka maakuntaan on vuosittain jaossa juuri kunnostustöihin.

– Pohjois-Pohjanmaalle on myönnetty vuosittain 100 000 euroa talojen peruskorjaamiseen. Niitä kannatta hakea ja onhan moni seura niitä alueella saanutkin, esimerkiksi Oulaisissa, hän jatkaa.

Yhteisöllinen toimintahalu on herännyt. Pudasjärven Iinattijärvelle on tehty uusi toimitila, joka odottaa vihkiäistilaisuutta.

– Tuomiojalla ovat suunnitelmat jo pitkällä ja rahaa kerättynä. Haapaveden Karhukankaalta on paluumuuttaja ollut yhteydessä seuratoiminnan uudelleen virittämisestä ja mahdollisesta seurantalon kunnostamisesta.

– Meillä on onneksi ollut siitä hyvä tilanne, että juoksevat kulut on saatu hoidettua. Oman kassan pohjalta on löytynyt sen verran, Marja-Liisa Mänttäri pohtii.
– Meillä on onneksi ollut siitä hyvä tilanne, että juoksevat kulut on saatu hoidettua. Oman kassan pohjalta on löytynyt sen verran, Marja-Liisa Mänttäri pohtii.
Kuva: Aino Paloniemi
Poikkeusaika antoi Alpuan hengähtää hetkisen
Antti Korkala

Monen muun nuorisoseuran tavoin, myös Alpualla kekkereitä ja tapahtumia on jouduttu jättämään väliin. Uusia toimintamalleja Alpualla ei koronakevään aikana ole suuremmin ideoitu.

– Meillä on ollut aika tiukkoja vuosia, nyt on vähän hengähdetty. Sitäkin tarvitaan, että ihmiset jaksavat. Tietysti tauko olisi voinut tulla jossain toisessa muodossa. Korona ei ole millään tavalla hyvä asia, Alpuan Nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Liisa Mänttäri pohtii.

– Tansseja on yleensä pidetty jonkin verran, mutta keväällä niitä ei ole järjestetty. Äitienpäivät jäi väliin, samoin nuorison kesäkisat ja kyläyhdistyksen kanssa elokuun lopussa järjestettävät markkinat.

Poikkeusajalla on ollut vaikutuksensa nuorisoseurankin taloudelliseen puoleen, mutta esimerkiksi valtakunnalliseen rahahakuun Alpualla ei toistaiseksi ole ryhdytty.

– Totta kai sen näkyy, kun vuokralaisia tai tapahtumia ei ole. Meillä on onneksi ollut siitä hyvä tilanne, että juoksevat kulut on saatu hoidettua. Oman kassan pohjalta on löytynyt sen verran.

Nuorisoseuran toiminnassa aletaan vähitellen palailla kohti tavanomaista päiväjärjestystä, mutta normaalista ei vielä voi puhua. Joitakin tilaisuuksia ja tapahtumia on kesälläkin järjestetty ja ihmiset ovat aktivoituneet tilavuokraustenkin suhteen.

– On elokuunkin aikana on esimerkiksi ylioppilasjuhlia, mutta ehkä arkeen palataan enemmän syksyllä. Ellei tule toisia aaltoja tai muuta, Mänttäri tuumii.

– Mutta ihan hyvillä mielin mennään eteenpäin. Yritetään jatkaa ja keksiä jotain uutta.