Suomi olisi voinut joutua sotaan USA:n kanssa

Aarne Ukkolan käsitys on, että Suomi olisi voinut joutua Yhdysvaltain kanssa sotaan, ellei presidentti Risto Ryti olisi kaukaa viisaasti estänyt Sorokan aseman valtausta Neuvostoliiton alueella.

Aarne Ukkola täyttää Siikajoella sata vuotta. Sylissään hänellä on itseään nuorempi, hänen isänsä vuonna 1922 puusta tekemä voikulho. Aarne Ukkola asuu Siikajoen varressa. Talon kohdalla joki on tulviessaan noin 100 metriä leveä. Nuorena sen yli tuli heitettyä kiviä. Aarne Ukkola sai Kelan johtajalta satavuotisonnittelutervehdyksen, joka muistutti melkein diplomia.
Aarne Ukkola täyttää Siikajoella sata vuotta. Sylissään hänellä on itseään nuorempi, hänen isänsä vuonna 1922 puusta tekemä voikulho.
Aarne Ukkola täyttää Siikajoella sata vuotta. Sylissään hänellä on itseään nuorempi, hänen isänsä vuonna 1922 puusta tekemä voikulho.
Kuva: Vappu Kallio

Siikajoen Ukkolanperällä asuu mies, joka täyttää näinä päivinä sata vuotta.

Aarne Aukusti Ukkola, lähimmilleen pelkkä Auku, on viettänyt koko elämänsä radiohiljaisuudessa, mutta juuri nyt satavuotispäiviensä kynnyksellä hän ajatteli avautua ja kertoa jälkipolville, mitä tietää. Ja muistaa. Ja hänhän muistaa paremmin kuin moni kymmeniä vuosia nuorempi.

Ukkola kantaa korvalehdessään pientä sotamuistoa. Siellä on palanen venäläistä kranaattia. Se ei ole vaivannut häntä mitenkään.

Hän sai sen eräänä yönä, kun kranaatti räjähti turppaassa hänen selkänsä takana. Isoimmat palaset menivät ohi, mutta tämä pieni sirpale sai korvan vuotamaan.

Vaikka sota ohitti hänet vain raapaisemalla ja tunkeutumatta yöuniin, pyörivät muistot sodasta valvetilassa mielessä.

Sota alkoi Aarne Ukkolan kohdalla 19.1.1940 hänen ollessaan 21-vuotias.

– Ajoin pyörällä Raaheen, ja sieltä vietiin Oulaisiin, missä olin kuukauden koulutuskeskuksessa Yhteiskoululla.

Oulaisista Ukkola joutui rintamalle Kuhmoon, missä iso venäläinen partio oli tehnyt hallaa kiertämällä linjan selustaan. Joukossa oli ukrainalaisia, joista monikaan ei selvinnyt hengissä.

– Silloin oli kovat pakkaset, eikä heillä ollut majoitusta. Siellä on omaisia käynyt katsomassa paikkoja, missä he kaatuivat.

Ukkola joutui välirauhan aikana Lieksaan, missä hän sai alokaskoulutuksen. Miehen hiihtotaidot ja hyvä kunto oli noteerattu. Jatkosodassa hän joutui taistelulähetiksi. Hän palveli vänrikki Kostianderin taistelulähettinä.

"Sitä vaan jotenkin – se on kyllä väärä sana – tottuu sotaan. Sitä vaan teki mitä käskettiin."
Aarne Ukkola

– Välirauhan aikana järjestettiin joukot ja mentiin rajalle jo ennen kuin sota alkoikaan.

Ukkola partioi aluksi Kuhmon ja Lieksan välisellä alueella ja eteni myöhemmin vähä kerrallaan rajan yli Neuvostoliiton puolelle Ondajoelle saakka.

– Vihollinen meinasi panna meidät mottiin, mutta onneksi se laukesi. Komppanian päällikkö kaatui.

Venäjän maalla Rukajärvellä Ukkola muistaa jännittäneensä sitä, joutuvatko suomalaiset valloittamaan Sorokan rautatieaseman. Hän olisi joutunut mukaan taisteluun. Sorokka oli rautateiden risteysasema, josta lähti raide Arkangeliin.

Suunnitelma oli se, että suomalaisten piti vallata asema ja sitten saksalaiset olisivat pitäneet sitä hallussaan. Ajatus lienee ollut Adolf Hitlerin. Suomalaiset eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä saksalaisten kanssa.

– Suomalaiset kysyivät presidentti Risto Rytiltä, ja Rytillä oli sen verran järkeä jäljellä, että hän päätti, ettei rautatietä katkaista. Mannerheim uskoi häntä. Jos asema olisi vallattu, Amerikka olisi välittömästi julistanut Suomelle sodan.

Ukkolan näkemys on, että rata oli tärkeä amerikkalaisille, sillä sitä pitkin kuljetettiin tavaraa Murmanskista Sorokkaan ja sieltä Arkangeliin tai etelään.

Ukkola palasi Venäjältä jalan niin kuin oli mennytkin. Rauhan tullessa hän oli vartiovuorossa. Se kesti kuudesta seitsemään. Seitsemältä ei tullut enää vaihtoa – silloin tuli rauha.

Hän on elänyt Suomen kaikkien presidenttien vallassaolon aikana. Hän syntyi Suomen ensimmäisen presidentin Ståhlbergin ollessa vallassa, ja nyt 12. presidentin Sauli Niinistön kaudella hän on kohtalaisen tyytyväinen presidentin toimintaan.

– Hän on aika paljon yhteydessä ulkomaille ja pitää hyviä välejä yllä.

Presidentti Kallio joutui hänen mielestään tehtävään vaikeana aikana ja päättämään, päästetäänkö venäläisiä maahan niin kuin Viroon, ja Kallio kuolikin kesken sodan matkalla kotiin.

– Hän oli ennen junaan nousua sanonut junalta hakijalle, että ottaa liistereen, reen jossa on lautoja pohjalla. Kai hän oli ennakoinut, että voi olla vainaa.

Ukkola mieltää Risto Rydin siviilien presidentiksi ja Svinhufvudin kansan mieheksi.

– Svinhufvudhan ampui pilkkaa kiväärillä, ja kivääriä sanottiinkin Ukko-Pekaksi.

Nykyinen Sipilän hallitus saa häneltä Salomonin tuomion.

– Miksei ne voi hyviä ollakin, ei tietenkään kaikkien mielestä.

Vanhuksena Aarne Ukkola kokee saavansa hyvää hoitoa Siikajoella. Kotipalvelu tuo hänelle aamupuuron ja kolmen aikaan keittoruuan. Kun itse keittää aamulla kupin kahvia ja laittaa illalla tarvittaessa pienen iltapalan, ei hän nyt satavuotiaana muuta kaipaakaan.

Veljentyttäret viettävät hänen luonaan vuorotellen viikonloput, ja naapuri, joka asuu hänen synnyinkodissaan, käy katsomassa häntä päivittäin.

Ei ole kauankaan, kun hän meni pyörällä metsään vesuri pyörän tarakalla.

Paras työväline metsässä on hänen mielestään kaarisaha.

– Kaarisaha lähti aina käyntiin!

Fakta

Aarne Ukkola

Siikajoella 13.5.1918 syntynyt naimaton maanviljelijä ja metsätyömies.

Asuu kotonaan syntymäkotinsa naapurissa Siikajoen rannassa.

Osallistui talvisotaan ja jatkosotaan ja teki savottatöitä ja metsätöitä jalkamiehenä.

Osallistui Merikosken voimalaitoksen rakentamiseen: räjäytetyt kalliomurskeet käytettiin Tuiran kerrostalojen perustuksiin ja tien pohjaan.

Ruokavalioon kuulunut paljon itse pyydettyä kalaa, muun muassa nahkiaisia.

Juhlii perhepiirissä.