Kun kuuntelee Kimmo Korhosen kertomusta hänen elämästään, tulee mieleen kuva junasta, joka puksuttelee monivivahteista maisemaa ja tämän tästä radan varressa vilahtaa semafori, opastin. Näitä opastin-ihmisiä Korhosella on ollut kosolti elämässään, tukijoita, kannustajia, sparraajia, suunnannäyttäjiä.
Aloitetaan vaikkapa kotoa. Vanhemmat suhtautuivat piirustuksellisesti lahjakkaaseen poikaansa kannustavasti.
– Olen aina piirtänyt. Mummu rohkaisi siihen ja pisti seinälle piirroksiani. Opettelin ihan läpipiirtämällä ja kopioin muun muassa Kari Suomalaisen piirtämiä Kekkosia. Koomisinta on, että nykyisen yhtiökumppanini Paul Earlin appiukko oli Kari Suomalainen, Korhonen sanoo.