Suurin su­si­lau­ma ha­vait­tiin Py­hä­joel­la

Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä.

Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin maaliskuussa 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16.

Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi yhdeksästä yhteentoista, rajalaumat mukaan lukien.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoo Raahen lähistöllä havaitun maaliskuussa useita susilaumoja.

Pyhäjoen reviiriltä saatiin maaliskuussa varma näköhavainto avosuolla 8–9 suden laumasta. Lumijoen laumassa, josta myös tehtiin pannoituksia, oli uros ja pentuja. Aikuista naarasta ei pannoituksen yhteydessä havaittu.

Revonlahdella liikkui maaliskuussa 3–5 suden lauma.

Vähän kauempana Nivalassa liikkuu 7–8 suden lauma ja Pulkkilassa kuuden. Haapajärvi–Kärsämäki-suunnalla liikkuu susipari.

– Pari nuorista susista on jo lähtenyt etenemään, Pyhäjoelta pohjoiseen ja Revonlahden reviiriltä naaras kulkee poispäin kaakon suuntaan, Kojola kertoo.

Arvio perustuu edellisen talven lumiajan havaintoihin, GPS-paikannuksiin, kerättyyn dna-materiaaliin, kuolleisuustietoihin sekä tutkimuslaitoksen maastoseurantoihin ja -tarkastuksiin.

– Tassuhavaintoja on saatu hyvin ja dna-näytteitä Revonlahdelta ja Pyhäjoelta.

Pannoitettuja susia on Raahen seutukunnassa tällä hetkellä neljä: kaksi Pyhäjoella ja kaksi Revonlahdella.

Isot susilaumat ovat Suomessa keskittyneet läntiselle rannikkoalueelle. Isoja susireviirejä on myös Lounais- ja Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa.

– Idästä on vaeltanut susiyksilöitä länteen, mutta meri on tullut vastaan. Lännessä on hyvä ravintotilanne, jotka saavat aikaan asettumisen. Nuoret sudet hakeutuvat uuteen reviiriin mielellään alueelle jossa on saaliseläinkantaa. Ei tässä sen ihmeellisemmästä ole kysymys.

Geneettiset analyysit viittaavat nuorten susien pohjois–etelä-suuntaiseen liikkeeseen. Pohjoisesta tulee yksilöitä etelään ja etelästä pohjoiseen.

– Yksi vahvimpia on Köyliön lauma, jossa alfauros on 11-vuotias. Lauma on tuottanut paljon jälkeläisiä.

Kojola toteaa suurimman osan viime kesänä syntyneistä sudenpennuista lähteneen omille teilleen etsimään itselleen reviiriä.

Suden uusi reviiri voi olla hyvinkin vaihtelevan matkan päässä, jopa 1000:n kilometrin, mutta keskimäärin 100:n kilometrin.

– Nuoria yksittäisiä susia on nyt liikkeellä ja myös parivaljakkoina saattaa niitä nähdä.

Ennustemalli näyttäisi susikannan kasvulle potentiaalia.

Susien määrä on kasvanut yksilömääräarviointienkin pohjalta vuodesta 2017 vuoteen 2018. Kojola näkee mahdollisuuksia 30:n, jopa 40 prosentin kasvuun.

– Sudet ovat levittäytyneet hyvin epätasaisesti Suomeen. Järvi-Suomi on alue, jossa ei jostain syystä ole pysyviä reviirejä.

Susikannan kooksi ennustetaan heinäkuun alussa 310–401 yksilöä. Todennäköisyys on 90 prosenttia. Ensi marraskuussa kannan ennustetaan laskeneen välille 263–352.

Metsästäjäliitto ehätti kommentoimaan ennustemallia tuoreeltaan ja ilmoitti odottavansa uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota. Suomella on liiton mielestä hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti ilveksen ja karhun tapaan.

– Kaudella 2015–2016 toteutetun metsästyksen suositus oli, että pyynti kohdistetaan nuoriin yksilöihin, mutta se ei toteutunut. Aikuisia ammuttiin paljon. Metsästys pitää hoitaa ammattimaisella otteella.