
Kun Teija Larikka päätti lukion, hän hakeutui Heliokselle myyjäksi. Asiakkaat suhtautuivat nuoreen naiseen välillä vähättelevästi. Noista päivistä on jo kauan, eikä Larikan ole tarvinnut kohdata vähättelyä enää sen jälkeen. Nyt hän on unelmatyössään SSAB:lla aluemyyntipäällikkönä.
–Työ Helioksella oli hyvä koulu. Siellä opin pitämään puoleni enkä antanut sen lannistaa, että miesmyyjää pidettiin pätevämpänä.
Kaikilla tytöillä ja naisilla näin ei ole. Tasa-arvo on vielä lapsenkengissä monissa maissa. Arviolta 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse edes kouluun. Kaksi kolmasosaa luku- ja kirjoittamistaidottomista on naisia ja tyttöjä. Unelmat jäävät monilla unelmiksi jo koulutuksen puutteen vuoksi.
Larikka myöntää olevansa onnekas. Hän on päässyt kouluttautumaan omien toiveidensa mukaan ja tekee työtä, jossa saa käyttää omia vahvuuksiaan ja olla ihmisten kanssa tekemisissä.
–En ole koskaan juossut titteleiden perässä, mutta jos haluaa tehdä myyntiä ja olla asiakkaiden kanssa, on tehtävä päällikkötason töitä. Näin isossa firmassa on se hyvä puoli, että eteneminen on omasta itsestä kiinni.
Metalliala on perinteisesti miesten ala. Larikan työtovereista ja asiakkaiden edustajista vähemmistö on naisia. Larikka kokee työelämän hyvinkin tasa-arvoisena. Omaa pätevyyttään hän ei ole muille joutunut todistelemaan.
–Ennemminkin olen halunnut todistaa osaamiseni itselleni. Siksi luin vanhoilla päivillä työn ohessa vielä insinööriksi.
Teija Larikka on mukana myös kunnallispolitiikassa. Hän on kokoomuksen edustajana Raahen valtuustossa. Politiikkakin on vielä tilastojen mukaan miesten maailma. Vain noin 23 prosenttia maailman kansanedustajista on naisia. Juha Sipilän hallituksen ministereistä vain 35 prosenttia on tällä hetkellä naisia. Raahen valtuustossakin on miesten enemmistö. Naisia on 15 ja miehiä 28.
Larikka kuitenkin kokee, että poliittinen maailma on ainakin Suomessa tasa-arvoinen: kaikilla on samat mahdollisuudet edetä politiikassa.
–Kyse on enemmänkin siitä, mitä naiset haluavat. Ehkä naiset eivät niin haluakaan puheenjohtajan jakkaralle, Larikka pohtii.
Perhettä ja ruuhkavuosia pidetään usein syynä siihen, etteivät naiset hakeudu johtaviin asemiin. Larikka huomauttaa, että tänä päivänä myös miehet joutuvat tasapainoilemaan perheen ja muun elämän kanssa. Enää se ei ole vain naisten ongelma.
–Politiikkaan lähteminen on miehille tänä päivänä samanlainen haaste kuin naisillekin. Luottamustehtävien hoitaminen vie aikaa, ja se aika on perheeltä pois. Yhteisten asioiden hoitamista ei arvosteta niin paljoa kuin vapaa-aikaa.
Larikan mukaan maailmasta tehdään tasa-arvoisempi kasvatuksella. Tyttöjä ja poikia pitää kannustaa ja rohkaista ihan samalla tavalla.
–Ei ne tyttöjen aivot ole niin erilaiset, etteivätkö tytöt pärjäisi siinä missä pojatkin, Larikka sanoo.
Teija Larikka haluaa rohkaista jokaista tavoittelemaan omia unelmiaan sukupuoleen katsomatta.
–Aina pitää kuunnella omaa sydäntään ja sitä, mitä itse haluaa, eikä sitä, mitä ympäristössä halutaan.
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivänä muistetaan syrjinnästä, jota tytöt ja nuoret naiset kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Toisaalta se on myös juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet.
Maailman valtionpäämiehistä vain 10 on naisia ja pääministereistä vain 9 on naisia. Hallitusten ministereistä vain 18 prosenttia on naisia.
Maailman 500 vaikutusvaltaisimman yrityksen toimitusjohtajista 32 (6,2 prosenttia) on naisia.
Suomessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista 7 on naisia.
Viihde-ja media-ala on yhä miesvaltaista. Elokuvateollisuudessa noin 7 prosenttia ohjaajista, 20 prosenttia käsikirjoittajista ja 23 prosenttia tuottajista on naisia.
Vain 29 prosenttia maailman tutkijoista on naisia.