Puukansi kopisee jalan alla kumeasti, kun työnjohtaja Jaakko Keränen astelee Museosiltaa. Tuoreen tervan tuoksu tuntuu nenään.
Pyhäjoen museosillan korjaustyö on kesän ja syksyn aikana edennyt puoliväliin. Joulukuussa silta avataan kevyelle liikenteelle. Näin koululaiset pääsevät talvikauden kulkemaan lyhyempää reittiä koulumatkat.
– Vaarana olisi muuten, että lapset oikovat jäätä pitkin, eikä se ole turvallista, Keränen huomauttaa.
Autojen ja muun raskaan kaluston ajoa sillalla ei sallita, ennen kuin remontti on kokonaan valmis. Keränen kertoo, että sillalle meneviä väyliä kavennetaan niin, etteivät isommat kulkuvälineet sillalle pääse.
Sillan korjaaminen aloitettiin heinäkuussa. Ensi vuonna työt jatkuvat keväällä tulvien jälkeen. Silloin aloitetaan sillan rakenteiden uusiminen pohjoispäästä, Kielosaaren edustalta. YIT on varannut siltaremonttiin aikaa ensi vuoden, 2019, lokakuuhun saakka.
Myös pato, jonka turvin remonttia on voitu tehdä sillan alta, puretaan talveksi, sillä jokiuoma ei voi olla osittainkaan tukossa mahdollisten tulvien aikana.
Vankasta värkistä tehty puinen kansi on jo osin uusittu. Nastarenkaat olivat sen jo pahasti Keräsen mukaan kuluttaneet.
Sillan korjaustöitä on pitänyt tehdä kuitenkin myös kannen alla. Kookkaita tukiansaita on vaihdettu ja asennettu kiviharkkoja paremmin paikoilleen.
Kun sillan rakenteita uusittiin, löytyi kannen alta heti lahjoja pääkannattajia, mutta myös ehjää tavaraa, eikä kaikkia puurakenteita ole tarvinnut uusia. Korjaustöillä oli kuitenkin jo kiire. osa rakenteista oli lahonnut jo pahasti. Keräsen mukaan vanhoissa hirsissä on näkynyt käsityön jälki ja käsin salvettuja hirsiäkin on löytynyt,
Hän kertoo, että korjaustöissä on noudatettu vanhojen rakenteiden malleja. Ohjeita remonttiin on saatu myös Museovirastolta.
Puunsuojauskin tehdään tervalla, kuten entisaikaan. Perinteiset käsityökalut, kirveet, sahat, taltat ja vasarat ovat olleet käytössä.
YIT:n Keränen sanookin, että vastaavia työmaita tulee harvoin vastaan.
– Tämä ollut sellaista veistotyötä. Aina ei ole hirren työstö onnistunut ensimmäisellä kerralla kohdilleen, Keränen sanoo.
Pyhäjoen museosilta on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva tukiansassilta. Se on otettu käyttöön 1837, eli viime vuonna se täytti 180 vuotta.
– Isoja yllätyksiä ei ole työmaalla tullut.
Kuiva kesä suosi työmaata, eikä joen virtauksestakaan ollut haittaa. Myös budjetissa on YIT:n työpäällikkö Tapani Uusitalon mukaan pysytty.
Alustavan budjetin mukaan siltaremontti maksaa vajaat miljoona euroa.
Rahoitus on saatu osittain liikennevirastolta erillisrahoituksena, mutta pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen normaalirahoituksena.
Siltatyömaata urakoi YIT, mutta aliurakoitsijana sillä on toiminut muun maussa paikallinen PJP-Nosto Pyhäjoelta.
Museosilta
Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi rakennussuojelulain perusteella.
Suomessa on 19 museosiltaa.
Etelänkylän isosilta sijaitsee kohdassa, jossa Pohjanmaan vanha rantatie, Vanhatie, ylittää Pyhäjoen etelähaaran Etelänkylässä.
Pitäjänkokous päätti rakentaa Pyhäjoen sillan 1833 everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmien mukaisesti.
Venäjän keisarin päätös tuli 1834. Siltakatselmus pidettiin 1837.
181 -vuotias Pyhäjoen museosilta on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta.
Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen.
Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä.
Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta.
Kansirakenne on puuta.
Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.
Pyhäjoen museosiltaa on korjattu viimeksi 2013 ns. hätäkorjaustöinä. Sille asetettiin myös korkeusrajoitukset. Korjaustöiden aikana ilmeni, että lahovaurioita on ennakoitua enemmän.
Museosillat kuvastavat Suomen liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka.
Raahen alueella museosillaksi on nimetty myös Pattijoen silta, joka on rakennettu 1896-97. Sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä.
Pattijoen silta on 10 metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta. Sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.
Lähteet: Museovirasto, ELY-Pohjois-Pohjanmaa.
