Tuu­li­voi­ma tuo jo rahaa

Pyhäjoen kuntakin kaipaa Fennovoimalta tietoa laitosrakentamisen aikataulusta.

Matti Soronen Matti Soronen
-
Kuva: VESA JOENSUU

Pyhäjoen kunta odottaa Fennovoimalta ydinvoimalahankkeen uutta päivitettyä rakentamisaikataulua. Kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan kyse on kunnalle tärkeästä informaatiosta.

– Se vaikuttaa meidän talouden suunnitteluun. Fennovoiman rakentamisluvan jälkeisellä rakentamisella, joka on sitä varsinaista ydinvoimalarakentamista, on vasta vaikutusta Pyhäjoen kunnan talouteen, hän toteaa.

Vasta varsinainen ydinvoimala alkaa tuottaa Pyhäjoen kunnalle Hanhikiven niemeltä merkittävää kiinteistöverotuloa. Viime vuonna kunta sai Sorosen mukaan Hanhikiven niemen laitosalueelta kiinteistöverotuloja noin 50 000 euroa, tänä vuonna sitä kertyy noin 100 000 euroa.

– Se on tässä vaiheessa pientä verrattuna esimerkiksi tuulivoimaloiden vaikutukseen kunnan talouteen. Pyhäjoella toiminnassa olevat 22 tuulivoimalaa tuottavat pelkästään kiinteistöveroa kunnalle nyt noin 660 000 euroa vuodessa.

Kunnanvaltuusto päättää Pyhäjoen ensi vuoden talousarviosta viikon kuluttua keskiviikkona. Kunnanhallituksen esitys lähtee siitä, että toimintakulut kasvavat tämän vuoden talousarvioon verrattuna 3,8 prosenttia.

Palkkaratkaisujen sekä viiden uuden vakanssin lisäksi kuluja lisää erityisesti Saaren koulun väistötilat. Ensi vuoden osalta väistötilakustannukset ovat noin 526 000 euroa.

Saaren koulun purkaminen alkaa kevätlukukauden päätyttyä ensi kesänä. Uusien koulutilojen tavoitellaan valmistuvan heinäkuussa 2020.

– Koulu 2022 -hanke on meidän tulevien vuosien tärkein investointi. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että nykyisistä tiloista jää vain lukio, kaikki muu uusitaan, Matti Soronen sanoo.

Lopullista päätöstä nykyisen monitoimitalon purkamisesta ja korvaamisesta uusilla liikuntatiloilla ei ole vielä tehty. Sorosen mukaan monitoimitalon kohtalosta päätetään kevättalven aikana.

– Ensin rakennetaan kuitenkin koulutilat, sitten liikuntatilat.

Ensi vuoden talousarviosta tavoitellaan noin 212 000 euroa ylijäämäistä. Tämän vuoden tulos on sen sijaan jäämässä noin 1,5 miljoonaa euroa eli purettavan Saaren koulun kertapoiston verran alijäämäiseksi.

– Edellisten vuosien ylijäämätilillä on kuitenkin yli 14 miljoonaa euroa, eli asia on siltä osin kunnossa, Soronen sanoo.

Vaikka Fennovoiman hankkeen vaikutus ei vielä juurikaan näy Pyhäjoen kunnan taloudessa, on ydinvoimalahankkeen vaikutuksia kunnanjohtajan mukaan kuitenkin jo nähtävissä.

– Se on tuonut Pyhäjoelle jo yli 150 uutta pysyvää työpaikkaa ja meidän työpaikkaomavaraisuus on noussut 62 prosentista 75 prosenttiin, hän toteaa.

Työttömyysprosentti Pyhäjoella on puolestaan laskenut jo alle seitsemään. Mielenkiintoisena tietona Soronen mainitsee turvallisuuspalveluyritys Securitaksen nousseen suurimmaksi yksittäiseksi työllistäjäksi Pyhäjoella. Hanhikiven niemen työmaa-alueen vartioinnista vastaavalla Securitaksella on kunnassa 78 työpaikkaa.

– En olisi vielä joku vuosi sitten uskonut, että Securitas on meidän suurin työllistäjä, hän sanoo.

Fakta

Poimintoja vuoden 2019 talousarviosta

Pyhäjoen kunnan ensi vuoden toimintakulut ovat noin 23,8 miljoonaa euroa.

Toimintatuotoiksi on budjetoitu 2,87 miljoonaa euroa, jolloin toimintakatteeksi muodostuu -20 974 730 euroa.

Kunnanvaltuusto päätti 14. marraskuuta nostaa ensi vuodelle Pyhäjoen tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä 20,75 prosenttiin. Myös kiinteistöveroprosentteihin tehtiin pieniä korotuksia.

Verotuloja kunta arvioi saavansa ensi vuonna noin 11,8 miljoonaa euroa. Verotulot lisääntyisivät tästä vuodesta 5,7 prosenttia.

Vuoden 2019 talousarvion vuosikate on 1 020 000 euroa.

Ensi vuoden investointimenot ovat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa ja nettona 2,7 miljoonaa euroa.

Velkaa kunnalla on noin 11 miljoonaa euroa ja vastaavasti sijoitussalkussa varallisuutta noin 7,5 miljoonaa euroa.

”Toimintakulut kasvavat valitettavasti liian paljon eli 3,8 prosenttia.”
Matti Soronen
kunnanjohtaja