Työ­ka­ve­ril­le ei hiis­ku­ta mielen järk­ky­mi­ses­tä

Kertoisitko työkavereillesi olevasi masentunut? Jos vastaat ei, kuulut suomalaisten enemmistöön.

Mielenterveyden ongelmat leimaavat yhä ihmisiä. Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman barometrin mukaan alan ammattilaiset pitävät sairauden tuomaa leimaa pahempana kuin kuntoutujien omaiset. Vähiten leimautumista näkevät mielenterveyskuntoutujat itse.
Mielenterveyden ongelmat leimaavat yhä ihmisiä. Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman barometrin mukaan alan ammattilaiset pitävät sairauden tuomaa leimaa pahempana kuin kuntoutujien omaiset. Vähiten leimautumista näkevät mielenterveyskuntoutujat itse.

Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometrinsa tälle vuodelle. Siitä käy ilmi, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhä tabu, josta ei hiiskuta työtovereille, korkeintaan pomolle.

Barometrin mukaan joka toinen työssäkäyvä todennäköisesti jättäisi kertomatta kollegoilleen ja muille työyhteisönsä jäsenille, jos hänelle tulisi mielenterveyteen liittyviä ongelmia. 48 prosenttia voisi kertoa asiasta esimiehelleen.

Alan ammattilaiset eivät poikkea muista suomalaisista. Jos mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä, noin puolet alan ammattilaisista ei kertoisi asiasta työtovereilleen. 29 prosenttia jättäisi esimiehenkin vaille tietoa asiasta.

Niistä, jotka ovat kokeneet mielenterveysongelmia, 65 prosenttia ajattelee, että esimiehelle on syytä kertoa asiasta. Sen sijaan lähes yhtä moni katsoo, että asiasta ei kannata mainita kollegoille.

Kaikkiin vastaajaryhmiin kuuluvat ovat varsin vakuuttuneita siitä, että jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä.

Mielenterveyden järkkymiseen liittyy yhä häpeän tunteita. Joka kolmas mielenterveysongelmia kokenut kertoo hävenneensä hoitoon hakeutumistaan. Yhtä moni kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveysongelmistaan muille ihmisille, ja melkein yhtä moni mielenterveysongelmiin sairastuneista kokee toisten ihmisten välttelevän heidän seuraansa.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on huolestunut hoitoon menon viivästymisestä.

– Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoitoon pääsy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää.

Melkein joka toinen mielenterveysongelmainen kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys leimautumisesta on vielä synkempi.

Barometrin mukaan vajaa neljäsosa suomalaisista ei haluaisi asua mielenterveysongelmia sairastavan naapurina, kun vuonna 2005 näin ajatteli kolmannes väestöstä. Karttamisilmiö on jälleen nousussa, sillä vuonna 2017 mielenterveysongelmia sairastavia ei halunnut naapurikseen 19 prosenttia.

Barometrin toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveysongelmiin sairastuneita ja heidän omaisiaan.

Fakta

Tuloksia

Mielenterveyskuntoutujien mielestä Suomessa ei saa mielenterveyspalveluja riittävästi. 56 prosenttia pitää terveyspalveluja hyvälaatuisina.

Psykologeista 60 prosenttia pitää masennuksen hoitoa liian lääkepainotteisena, psykiatreista 22 prosenttia.

Mielenterveyspotilaat ja -kuntoutujat eivät koe saavansa riittävästi tukea kotiinsa.

Ammattilaisten mielestä psykoterapiaan uhrataan liian vähän aikaa ja rahaa.

Lähde: Mielenterveysbarometri 2019