Va­pais­ta vesistä pyy­dys­te­tys­tä vil­li­ka­las­ta on tullut entistä har­vi­nai­sem­pi herkku

-
Kuva: Tuulikki Nousiainen

Hyvällä tuurilla niitä vielä kaupan tiskistä löytää: ahventa, siikaa, kuhaa ja haukea. Mutta kalakauppiaan antama tulevaisuuden ennuste ei luonnonkalan ystäviä rohkaise.

Luonnonkalaa rökitetään kahdelta rintamalta.

– Yhä useampi asiakas katsoo ensimmäiseksi hintalappua. Kala-aterian aineksien pitää olla myös mahdollisimman helpot. Suuret toimijat tietävät tämän kehityksen suunnan. Kala tuotteistetaan ja jalostetaan yhä monipuolisemmin. Siihen touhuun tarvitaan raaka-ainetta, jonka saatavuus on varmaa. Siis kasvatettua kalaa, Kari Annunen toteaa.

Luonnonkalaa ovat tyrkkimässä sivuraiteelle myös luonnon omat voimat. Luonnonvarakeskus julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan hylkeet ja merimetsot aiheuttavat vakavia ongelmia Itämeren rannikkokalastukselle. Raportissa myönnetään, että koko kalastuselinkeino on uhattuna.

Kalastajille raportilla ei ole mitään uutta annettavaa.

– Onhan tämä tiedetty jo kauan. Tilanne vain pahenee koko ajan. Mutta missä viipyvät toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi, kalastaja Marko Tanskanen kysyy.

Kun Tanskanen aloitti kalastuksen Tauvon edustalla, kalastajia oli enemmän kuin hylkeitä.

– Pyydyksien paikat olivat joskus hakusalla, kun kalan perässä olivat liikkeellä sekä ammattikalastajat että kotitarvekalastajat.

Kalaa kuitenkin riitti eikä pyyntireissulta tarvinnut juuri koskaan palata tyhjin toimin. Toisin on nyt. Ammattikalastus on lopahtanut lähes kokonaan ja vapaa-ajan kalastajia näkee merellä enää harvoin.

– Kukapa ehdoin tahdoin veisi pyydyksiään hylkeiden revittäviksi?

Tauvon ainoa ammattikalastaja ei ole antanut vielä periksi. Hyvänä kannustimena on oma makuaisti sekä asiakkailta saatu palaute. Ei ole luonnonkalan voittanutta. Ja pitäähän ihmisellä toimeentulo olla.

Mutta vastakkaista vaakakuppia painaa yhä alemmaksi hylkeiden aikaansaannokset: pilalle pureskellut saaliskalat ja rikkirevityt pyydykset. Näitäkin pahempaa hallaa saavat aikaan hylkeiden pelotevaikutukset. Kun viiksivallut ovat maisemissa, kalat pakenevat muualle.

– Saa nähdä kauanko tällä menolla enää jaksaa sinnitellä. Jotakin ratkaisevaa pitää tapahtua ja melko nopeasti, kalastaja miettii.

Kalakauppias vahvistaa kalastajan kokemukset.

– Tälläkin pyyntikaudella useimmat kalastajat joutuivat ottamaan rysät pois ennen aikojaan, kun hylkeitä oli niin paljon. Verkkopyynnissä vaikeudet ovat vieläkin suuremmat. Kaiken huipuksi hylkeet osallistuvat nykyisin myös talvikalastukseen. Verkot on pakko ottaa pois jään alta, kun norpat tulevat samoille apajille. Vielä kymmenkunta vuotta sitten tämän sortin ongelmista ei puhunut kukaan, Kari Annunen kertoo.

Itämeren laskennoissa on viime vuosina havaittu noin 30 000 harmaahyljettä. Perämeren norppalaskennoissa löytyi vuonna 2017 noin 13 600 norppaa.

Hylkeitä saa nykyisin metsästää, mutta saaliit ovat jääneet muutamiin satoihin yksilöihin.

fakta

Selvitys

Hylje- ja merimetsokantojen kasvu aiheuttaa vakavia vahinkoja pienimuotoiselle rannikkokalastukselle Itämeren alueella ja on uhka elinkeinon jatkuvuudelle.

Luonnonvarakeskuksen julkaisema raportti perustuu laajaan kansainväliseen haastatteluaineistoon, jota varten haastateltiin 219 rannikkokalastajaa Suomesta, Ruotsista, Virosta, Saksasta, Puolasta ja Tanskasta. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vaikutuksia selvitettiin ensimmäistä kertaa näin laajasti Itämeren alueella.

Selvitys peräänkuuluttaa laaja-alaista ja sektorirajat ylittävää alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien ongelmien vähentämistoimet tulisi suunnitella yhteistyössä kalastajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Perämereltä haastateltiin 19 ammattikalastajaa.