Va­paus­tais­te­li­ja Myhr­ber­gin syn­ty­mäs­tä 220 vuotta

August Maximilian Myhrberg eli Raahessa kuusivuotiaaksi. Hänet tunnetaan vapaustaistelijana. Hän kuoli 150 vuotta sitten.

August Maximilian Myhrbergin vaskisen muotokuvan on veistänyt taiteilija Evert Porila. Se paljastettiin 6.10.1931 Myhrbergin syntymäkodin edustalla. Soveliuksen talon seinässä oleva kilpi kertoo, että August Maximilian Myhrberg syntyi tässä talossa.
August Maximilian Myhrbergin vaskisen muotokuvan on veistänyt taiteilija Evert Porila. Se paljastettiin 6.10.1931 Myhrbergin syntymäkodin edustalla.
August Maximilian Myhrbergin vaskisen muotokuvan on veistänyt taiteilija Evert Porila. Se paljastettiin 6.10.1931 Myhrbergin syntymäkodin edustalla.

Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791. Tämä merkitsi tullilaitokselle runsaasti lisätöitä. Kun tätä ennen laivat oli tullattu Kokkolassa ja Oulussa, nyt saapuvat ja lähtevät laivat alettiin tullata Raahessa. Samana vuonna 1791 Raaheen saapui uusi tullinhoitaja Anders Gustav Myrberg. Hän löysi vuokra-asunnon lähellä silloista toria Isac Bergin talosta. Toisella puolella katua seisoi laivanvarustaja Matts Soveliuksen (1726-1795) komea talo, Rantakatu 36.

Soveliuksen Christina-tytär (1764-1849) tiedettiin paljon lukeneeksi naiseksi. Hän oli ajan tavan mukaan käynyt mamsellikoulun. Lukemaan opittuaan hän ahmi kaikki tietoteokset, jotka sai käsiinsä. Häntä kutsuttiin liikanimellä ”Raahen kirjasto”.

Christina Soveliuksen ja Anders Myrbergin kesähäät vuonna 1792 olivat suuri tapahtuma Raahessa. Häitä juhlittiin morsiamen kotona Soveliuksen talossa, joka sijaitsi silloisen torin, nykyisen Myhrbergin puiston, laidalla. Matts August, myöhemmin August Maximilian, syntyi 24.7.1797. Kuningas nimitti Anders Myrbergin Oulun ja Tornion tullipäälliköksi vuonna 1799. Perhe jäi toistaiseksi Raaheen. Henkikirjoihin koko perhe on merkitty Oulussa vuoden 1805 alussa.

Matts August kävi Oulun triviaalikoulun vuosina 1807-1812. Isä-Myrberg muutti Ruotsiin Suomen sodan alkaessa ja halusi August-pojan luokseen vuonna 1812. Matts August kirjoitti Upsalan kymnaasissa ylioppilaaksi. Vuosina 1815-1818 hän opiskeli Upsalan yliopistossa suorittaen kansliatutkinnon. Vuonna 1818 hän siirtyi Turun akatemiaan (Åbo akademi) opiskelemaan lakia, mutta ei suorittanut tutkintoa, vaan keskittyi ylioppilaiden oppositioaktivistiseen toimintaan.

Isän kuoltua vuonna 1821 Matts August keskeytti opinnot Turussa ja palasi Ruotsiin, jossa suoritti ensin sotapalveluksen Ruotsin armeijassa ja opiskeli sen jälkeen sotatieteitä vuoteen 1823.

Matts August matkusti ulkomaille tarkoituksenaan osallistua Espanjan sisällissotaan. Hän vietti vuodet 1823-1825 Ranskassa Bordeauxissa, Pariisissa ja Marseillessa. Hän tutustui tuolloin filhellenistiseen liikkeeseen.

Matts August värväytyi Marseillessa Kreikan vapaustaistelijoihin ja saapui Nauplioniin elokuussa 1825. Rahaton ja työtön seikkailija oli kiinnostunut sotilaan ammatista ja idealistina hän halusi taistella Kreikan vapauden puolesta.

Hän osallistui muun muassa Koliaan niemen, Khioksen saaren, Euboian ja Khaidarin taisteluihin. Hän yleni sotamiehestä kapteeniksi. Hän toimi Palamidin linnakkeen komendanttina vuodet 1829-1830 ja sai Kreikassa kunnianimen Murad Bey.

Puolan vapaustaistelussa hän taisteli venäläisiä vastaan vuosina 1830-1831.

Hänet nimitettiin Ruotsin armeijan majuriksi vuonna 1843. Hän työskenteli Ruotsin siirtomaan, San Bartholomeyn saaren kuvernementin sihteerinä vuodet 1842-1847.

August Maximilian osallistui helmikuun lopulla 1867 Thorsten Wilhelm Loden hautajaisiin Tukholmassa ja vilustui siellä. Hän sairastui keuhkokuumeeseen ja kuoli Tukholmassa 31.3.1867 sisarensa Hedvig Ramsayn kotona. Hän oli perheetön. Hänet on haudattu Tukholmaan Johanneksen kirkon kirkkotarhaan.

Myhrbergistä on kirjoitettu useita kirjoja. Fredrik Cygnaeus kirjoitti: ”-Vaikkakin Myhrbergin sankarityöt eivät suoranaisesti hyödyttäneet hänen omaa maataan, on hänen nimensä – samoin kuin Nervanderin – niitä harvoja, jotka ovat merkityksellisiä erityisesti Suomelle, sillä kaukaisissa maissa Myhrberg teki Suomen tuon terra incognitan voimaa tunnetuksi.”

FAKTA

August Maximilian Myhrberg

Muistomerkit: patsas Myhrbergin puistossa, syntymästä kertova kilpi Soveliuksen talon seinässä ja reliefi Pakkahuoneen museon seinässä

24.7. Sovio-Sovelius-sukuyhdistyksen seppeleenlasku A.M. Myhrbergin patsaalle.

19.8. Mahdollinen vierailu Myhrbergin hautamuistomerkille Tukholmassa. Sukuyhdistys on osallistunut muistomerkin korjaukseen. Döbeln-päivän näytelmä, jossa Myhrberg myös mukana.

22.9. Kreikassa Nauplionissa Palamideksen linnoituksella Myhrbergin juhlavuoden konsertti.

Ilmoita asiavirheestä