Venäjän hyök­käys mul­lis­ti raa­he­lai­sen Mu­si­jen­kon perheen elämän: "Se oli tä­hä­nas­ti­sen elämäni pahin aamu"

– Olen todella kiitollinen Suomen hallitukselle sen Ukrainalle antamasta avusta. Nyt kutsun kaikkia välittäviä ihmisiä auttamaan, sanoo Edvard Musijenko.

Kuva: Vesa Joensuu

Varhain viime torstaiaamuna raahelaisen Edvard Musijenkon puhelin soi. Toisessa päässä oli äiti, joka soitti Kiovasta.

– Poika, me emme ehtineet lähteä, koska Kiovaa pommitetaan. Sota on alkanut. Hieroin silmiäni ja luulin näkeväni pahaa unta. Se oli varmasti tähänastisen elämäni huonoin aamu, Musijenko kertoo.

Viime marraskuusta lähtien USA ja Nato ovat varoittaneet Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti viime viikolla Luhanskin ja Donetskin nukkevaltioiden itsenäisyyden, Musijenko aavisti jotakin ikävää olevan tulossa.

– Pyysin vanhempiani tulemaan kuukaudeksi tai pidemmäksikin aikaa meille Raaheen. Itse en uskonut sotaan, mutta ajattelin, että on parempi olla turvassa. Äiti ei halunnut lähteä ja isä sanoi heti jäävänsä kotiin puolustamaan kotimaataan – vaikka hän on 73-vuotias.

Pitkän keskustelun jälkeen äiti myöntyi lähtöajatukseen ja antoi pojalleen luvan ostaa liput perjantaiksi Suomeen. Lippuja ei voitu koskaan ottaa käyttöön.

– Vanhemmat ovat melko hyvässä kunnossa, mutta en voi sanoa heidän olevan turvassa. He asuvat esikaupungissa Pohjois-Kiovassa eli pahimmalla alueella, jonka läpi Venäjä hyökkää.

Torstai kului järkyttävissä tunnelmissa. Musijenkon vaimo, jolla on useita sukulaisia Ukrainassa, itki koko päivän.

– Tuntuu kauhealta olla täällä kaukana, kun emme voi auttaa heitä. Äidin voisin ottaa tänne, mutta hänen on nyt vaarallista lähteä kohti rautatieasemaa. Ukrainan sotilaat voivat ajatella, että siitä suunnasta tulevassa autossa on venäläisiä soluttautujia.

Perheen kolme lasta soittaa tukipuheluita mummolleen Kiovaan päivittäin. Yhteydenpito on toistaiseksi sujunut, puhelut ovat ilmaisia ja netti vielä toimii.

Haastatteluhetkellä maanantaina tilanne Kiovassa oli rauhallinen, koska Ukrainan ja Venäjän delegaatiot istuivat neuvottelupöydässä.

– Äiti kertoi kuulevansa koko ajan räjähdysten ja ampumisen ääniä, erityisesti pohjoisen Kiovan puolella.

Musijenkon perheessä pohdittiin, mitä he voivat tässä avuttomassa tilanteessa tehdä.

– Voimme auttaa rahallisesti ja ohjata osan tuloistamme Ukrainan valtiolle. Voimme myös ottaa kotiimme ainakin yhden pakolaisperheen.

Edvard Musijenko on ollut raahelainen jo yli 22 vuoden ajan.

– Olen ylpeä siitä, että olen ukrainalainen. Lapsillemme olemme sanoneet, että tässä on hyvä esimerkki, miten kansalaisen pitää toimia. Jos joku uhkaa Suomea, he puolustavat tätä maata, joka on heidän kotimaansa nyt.

Naapuri toimitti postilaatikkoon kirjallisen sympatian ja tuen osoituksen.

Kuva: Vesa Joensuu

Musijenko vaimoineen on pohtinut sodan syttymisen syytä ja löytäneet siihen selityksen.

– Putin sanoi pitkässä puheessaan, että Ukrainan kansa ei ole mikään oikea kansa, eikä oikea maa ja maa-alueet on lahjoitettu. Se on vaarallinen asia, koska eilen Putin sanoi näin Ukrainasta, huomenna hän voi sanoa saman esimerkiksi Suomesta – ja toivottaa tervetulleeksi takaisin Venäjään. Se, mitä nyt Ukrainassa tapahtuu, on rikollinen maahantunkeutuminen.

Putin tuntuu haluavan historiallisen Venäjän takaisin, eikä tunnu Musijenkon mielestä ymmärtävän millä vuosisadalla eletään. Maailma on tänään aivan erilainen kuin muinaisen Venäjän suuruuden aikoina.

– Nyt Putin on omalla toiminnallaan saanut aikaan sen, että Ukrainan kansa on yhdistynyt entisestään. Ukrainalaiset eivät taistele vain oman vapautensa puolesta, vaan koko Euroopan, myös Suomen.

Musijenko kokee, että Putin on jo hävinnyt sodan. Venäjän presidentti ei ole ajatellut omaa kansaansa, jonka elämä tulee myös vaikeutumaan monin tavoin muun maailman asettamien pakotteiden takia.

Kaukaa on raskasta seurata Ukrainan tapahtumia. – Vanhempani ovat melko hyvässä kunnossa, mutta en voi sanoa heidän olevan turvassa, Edvard Musijenko sanoo.

Kuva: Vesa Joensuu

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on asettanut Fennovoiman ydinvoimalahankkeen liipaisimelle.

Työssään Raahen seudun kehityksen projektiasiantuntijana Musijenko rakentaa verkostoja ja auttaa yrityksiä pääsemään mukaan Hanhikivi 1 -projektiin. Monet hänen yhteistyökumppaneistaan ovat venäläisiä.

– Hanhikivi-projekti on mielestäni iso kysymysmerkki, jatkuuko se vai ei. Projektissa on paljon tavallisia venäläisiä, jotka tulivat tänne tekemään töitä. Yhden henkilön takia he voivat lähteä takaisin Venäjälle jos tämä projekti pysähtyy.

Sota alkoi huonoon aikaan ydinvoimalahanketta ajatellen. Rakentamislupaa on lopulta odotettu tälle vuodelle.

Projektissa mukana olevat venäläiset eivät tiedä mitä ajatella. He ymmärtävät, että projekti voi pysähtyä.

– Monet venäläiset ovat soittaneet ja olen saanut heiltä sympatiaa ja tukea. Naapurin mieheltä tuli postilaatikkoon kirje, jossa hän kertoo itkevänsä kanssamme ja sytyttävänsä kynttilän kansallemme.

Uutispimennossa elävät venäläiset eivät juuri saa tietoa siitä, mitä Ukrainassa todella tapahtuu ja minkä verran venäläisiä sotilaita siellä kuolee.

– Venäjä rajoittaa Facebookin ja Twitterin käyttöä, kohta todennäköisesti YouTubenkin. Vain venäläiset voivat syrjäyttää Putinin.

Ukrainalaiset ovat rauhallisia ja ahkeria, Musijenko sanoo. Kansallistunne on voimakas, eivätkä ihmiset pelkää sanoa mielipiteitään.

– Jos jotakin on pielessä, ihmiset menevät kadulle, toisin kuin Venäjällä, jossa mielenosoitukset ovat kiellettyjä.

Uutisista Musijenko näkee, miten tavalliset kiovalaiset tarttuvat aseisiin ja ovat valmiita puolustamaan kotiaan, kaupunkiaan ja maataan.

– Se on ihan oikea juttu. Niin minäkin tekisin jos olisin siellä.