Vesirokkorokote kuuluu syyskuun alusta alkaen kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on saajille maksuton. Vesirokkorokotetta tarjotaan kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Lapset rokotetaan neuvoloiden ja koulujen ikäkausitarkastuksissa vähitellen seuraavan vuoden kuluessa.
–Kaikkien lasten rokottaminen kertarysäyksellä ei nyt ole mahdollista. Rokotukset pyritään antamaan kunkin lapsen ikäkausitarkastuksessa seuraavan vuoden kuluessa, kertoo ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Vesirokkorokote annetaan kahtena pistoksena. Toisen annoksen lapset saavat täyttäessään 6 tai 12 vuotta.
Vesirokko on koko kehon tulehdustila, jonka tyypillisimmät oireet ovat noin viikon kestävä rakkulaihottuma ja kuume. Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki ja se tarttuu erittäin helposti.
–Uskomus siitä, että vesirokko vain tulee ja menee, on väärä. Vesirokko on kutisevine rakkuloineen lapselle melkoinen koettelemus, ja sen voivat saada muutoin hyvin terveetkin lapset, kertoo ylilääkäri Leino.
Vesirokon sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää asumaan elimistöön. Noin joka kolmannella virus aktivoituu myöhemmin vyöruusuksi, joka on kivulias rakkulatauti ja aiheuttaa kovaa hermostokipua. Vesirokkorokotuksella vyöruusun puhkeaminen voidaan estää jopa 80 prosentissa tapauksista.
Osalle lapsista tulee vesirokosta vakavia seurauksia. Yleisin jälkitauti on ihon vaikea bakteeritulehdus. Siinä niin sanottua märkärupea aiheuttavat bakteerit päätyvät rakkuloihin, jolloin myös rakkuloiden välinen iho tulehtuu.
Jälkitautina voi saada myös esimerkiksi keuhkokuumeen tai aivotulehduksen, johon liittyy pysyvien vaurioiden riski.
Vesirokon riskit kasvavat iän myötä. Aikuisille vesirokko on usein raju tauti, joka vaatii lähes aina viruslääkityksen. Yleisin jälkitauti on keuhkokuume. Raskaana olevat ovat erityinen riskiryhmä. Raskaana olevalle naiselle sairastuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkokuumeen ja syntymättömälle lapselle vakavia epämuodostumia sekä älyllisen kehitysvammaisuuden.
Vakavampia haittoja ei vesirokkorokotuksesta ole odotettavissa. Tiedetään, että joka viides rokotettava tuntee ohimenevää kipua pistopaikassa, joka kahdeksannella rokotetulla nousee kuume ja joka 20. rokotettava saa muutaman vesirokkorakkulan.
–Vesirokkorokotetta on tutkittu viime vuosikymmenten aikana paljon. Tutkimusta vielä tärkeämpi osoitus rokotteen turvallisuudesta on sen laaja käyttö, ylilääkäri Tuija Leino kertoo.
Kahdenkymmenen vuoden aikana vesirokkorokotusta on annettu yli 200 miljoonaa annosta eri puolilla maailmaa. Rokotusta suositellaan kaikenikäisille, mutta puolustuskyvyltään heikentyneille, kuten syöpää sairastaville lapsille, rokotetta ei anneta.
–Ajankohtainen vesirokkorokotus on ollut jo pitkään, mutta vasta nyt onnistuimme saamaan sen kansalliseen rokotusohjelmaan. Kaikkien Suomen lasten parasta ajatellen tässä toimimme, Leino painottaa.
Suomi aloittaa vesirokkorokotukset ensimmäisenä pohjoismaista. USA:ssa se on ollut rokotusohjelmassa jo vuodesta 1995 lähtien. Myös Välimeren maat, Italia, Espanja ja Kreikka sekä Saksa ovat olleet aktiivisia rokottajia.