Raahen kaupungin valtuustosaliin eksynyt olisi voinut otaksua saapuneensa hautajaisiin, siksi mustanpuhuva oli valtuutettujen värikoodi. Hautajaistunnelmista ei kuitenkaan ollut tietoakaan, vaikka kyse oli valtuustokauden viimeisestä kokouksesta. Muistamisten, kahvien ja lounaan rytmittäessä 30 asiakokonaisuuden kokous venähti puoleen yöhön. Jatkoille ei kuitenkaan lähdetty.
Huojennusta ja haikeutta
Nekin, jotka olivat jättämässä valtuustotyöskentelyn, kertoivat huojennuksesta. Joku myönsi hienoista haikeutta olevan ilmassa, olisi ollut mukava myös jatkaa.
–On kuin olisi 30 kilometrin hiihtolatu takana, kuvailee viimeisen valtuustokokouksensa vetänyt Inkeri Kerola.
Hän kokee, että juuri nyt on hienoa jättää valtuusto. Kaupunki on jäämässä hyviin käsiin. Hänellä on kova luottamus niin hyviin virkamiehiin kuin luottamushenkilöihin.
–Meillä on paljon uusia ja hanakoita päättäjiä, iloitsee Kerola.
Uusien tulijoiden hän toivoo tunnistavan oman kotikaupunkinsa ja toimivan kokonaisuudessa sen hyväksi. Side kotikaupunkiin on tärkeä, mutta on osattava katsoa myös ulkopuolelta.
–Pelureita emme tarvitse.
Valtuustokauden vaikein päätös yhdistää yli puoluerajojen.
–Piehingin koulu, nimeää Hannu Vanhala valtuustokautensa vaikeimman päätöksen.
–Oli kuin olisi vienyt tikkarin lapsen suusta, muistaa hän kauden alkuun sijoittuneen koulun lakkautuksen.
Ilon aiheena hän mainitsee valtuustoaloitteenaan liikkeelle lähteneen ja nyt toteutumassa olevan liikuntapuiston.
Vanhalan tavoin myös Vasemmistoliiton Jouko Vasankari nimeää vaikeimmaksi päätökseksi Piehingin koulun lakkauttamisen, vaikka koulujen lakkauttamisiin oli Vihannissa jo ehtinyt tutustua.
Vasankari toteaa hänellä olleen totuttelemista väliin kiivaanakin velloneisiin keskusteluihin miehen siirryttyä Vihannin päättäjästä Raahen päättäjäksi. Tosin tilanne on noista ajoista muuttunut.
–Kylän raitilla ei haukuta samalla tavalla kuin aiemmin, miettii hän muutosta aikoihin, jolloin kuntaliitosta tehtiin Raaheen.
Valtuustokauden plussana hän pitää myös yhdistymisavustuksia, jotka koituivat Vihannin hyväksi. Kylät ovat hyötyneet niistä.
Viimeisessä valtuustokokouksessaan oli myös Aulis Ylikulju, joka koki valtuustokauden työskentelyn olleen sopuisaa. Vaikeinta päätöstä ei mies lähtenyt nimeämään. Aivan täydellistä irtiottoa ei Ylikulju kunnallisista luottamustoimista ota, vaan hänet nähdään vielä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana.
Kaavaa ja taloutta
Raahen kaupunginvaltuuston viimeisen kokouksen esityslista ei asioiltaan olisi juuri monipuolisempi voinut olla. Oli neljä tärkeää kaavaa: Mustavaaran sulaton, Raahen syväsataman teollisuusalueen, Kopsan tuulivoimapuiston 3. vaihe ja Mettalanmäen kaavat.
Käsittelyssä olivat myös kaupungin talouteen merkittävästi vaikuttavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätös, katsauksineen, Raahen koulutuskuntayhtymän arviointikertomus ja kaupungin sijoitusomaisuuden sijoitusperiaatteet.
Ja, että totuus ei unohtuisi, laskettiin myös velat, jota valtuustokauden 2013-2017 päättyessä kaupungilla on 144 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernilla yhtiöineen vieläkin enemmän.
Raahen kaupungin talouspäällikkö Päivi Määttä selvitti myös talouden tunnuslukuja, joista omavaraisuus- ja velkaisuusasteiden suunta on huolestuttava.
Valtuuston omaan tilinpäätökseen voidaan myös lisätä se, että kaupungin väestömäärä jatkaa laskuaan. Viime vuonna yli sadalla hengellä. Lisätoimenpiteitä tarvittanee.
Positiivista sen sijaan on työttömyyden väheneminen vuodentakaiseen yli sadalla.
