Yh­teis­kun­ta muuttuu ja va­paa-ai­ka sen mukana

Vapaa-aikatutkimus valottaa 40 vuoden ajalta suomalaisten elämää.

<p>Katja Mathlin ja Leila Riihijärvi ovat ilahtuneet, miten nuortenkahvila Cupissa monet touhuavat yhdessä pelaten ja soittaen. </p><p>– Täällä nuoret harvoin istuvat vain puhelintaan tuijottaen. </p> Kaisa Haapalan vapaa-aika koostuu ystävistä ja äidin kanssa yhteisestä käsityöharrastuksesta. Aikeissa on myös aloittaa harrastamaan jalkapalloa yhdessä työporukan kanssa.
Katja Mathlin ja Leila Riihijärvi ovat ilahtuneet, miten nuortenkahvila Cupissa monet touhuavat yhdessä pelaten ja soittaen. – Täällä nuoret harvoin istuvat vain puhelintaan tuijottaen.
Katja Mathlin ja Leila Riihijärvi ovat ilahtuneet, miten nuortenkahvila Cupissa monet touhuavat yhdessä pelaten ja soittaen. – Täällä nuoret harvoin istuvat vain puhelintaan tuijottaen.

Vapaa-aika on suhteellisen nuori käsite. Kaupungistumisen myötä päivät eivät kuluneet enää elannon hankkimiseen, vaan aikaa riitti myös töiden ulkopuolella.

Tilastokeskus on toteuttanut Suomessa vapaa-aikatutkimuksia, joissa on seurattu esimerkiksi suomalaisten harrastuneisuutta, vapaa-ajan ja työn suhdetta, sosiaalisia suhteita ja sitä, miten nämä ilmenevät eri väestöryhmissä. Koska aineistoa löytyy noin 40 vuoden ajalta, on tuloksissa nähtävissä maailman muuttuminen. Näitä tuloksia julkaistaan Tilastokeskuksen julkistusjärjestelmässä sekä Tieto&Trendit sivustolla Vapaa-aika muutoksessa -artikkelisarjan muodossa.

Raahelaiselle Kaisa Haapalalle vapaa-aika merkitsee vapautta. Työ rokottaa useiden vapaa-aikaa, mutta Haapala kokee oman vapaa-aikansa riittäväksi. Hän viettää sen suurilta osin ystäviensä parissa. Aikaa he viettävät kotona ja kaupungilla.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan sähköinen viestintä on muuttanut kirjoittamisen kulttuuria. Viestintäpalvelut, kuten Whatsapp, ovat työntäneet syrjään perinteisten kirjeiden kirjoittamisen ja päiväkirjojen rustaamisen. Viestinnän helppous vähentää kasvokkain kohtaamisen tarvetta, minkä myös Haapala tunnistaa omasta elämästään.

– Jos sosiaalista mediaa ei olisi, niin varmaan vain soittaisin kavereille ja kävisin näkemässä useammin. Viettäisin enemmän aikaa myös ulkona.

Merja Visuri on myös huomannut kyläilykulttuurissa tapahtuneet muutokset.

– Kyläilyt ovat jääneet vähiin, koska puhelimen kautta pidetään yhteyttä ihmisiin. Ennen sitä vain lähdettiin käymään tutuilla kylässä.

Visuri kertookin viettävänsä ystäviensä kanssa aikaa ennemmin kaupungilla esimerkiksi syömässä käyden, kuin toisten kodeissa vieraillen.

Nuorten parissa Raahen Ohjaamolla työskentelevä työvalmentaja Katja Mathlin ja nuorten työttömien aktivoinnista vastaava Leila Riihijärvi tukevat työkseen nuoria arjen haasteissa. Nuorten vapaa-ajan pulmat ovat heille siis tuttuja. 10 vuotta nuorten kanssa työskennellyt Mathlin on huomannut nuorten yksinolon lisääntyneen.

Yhdeksi syyksi hän pohtii sosiaalisen median ja tietokoneiden suosiota, jotka täyttävät sosiaaliset tarpeet etänä esimerkiksi juurikin viestipalveluissa viestiessä.

Haasteet työllistymisessä ja elämän suunnan löytämisessä voivat myös vaikuttaa vietettyyn vapaa-aikaan kielteisesti.

Haasteita nuorten vapaa-aikaan aiheuttaa Riihijärven mukaan lisääntyvä epävarmuus, mikä johtuu muutoksessa olevasta yhteiskunnasta.

– Aikaisemmin tehtiin samaa työtä koko elämä. Nykyään nuorilla ei välttämättä ole enää mielessä mitään erityistä haaveammattia. Se lisää niiden nuorien määrää, jotka eivät tiedä mitä tehdä elämällään.

Haasteista huolimatta he haluavat keskittyä positiiviseen. Mathlin onkin havainnut nuorissa tapahtuneen liikehdintää pois totutuista tavoista.

– Osa nuorista pyrkii pois sosiaalisesta mediasta. Ehkä on herätty pohtimaan, että jääkö elämä muuten elämättä. Nykynuorten juominen on myös vähentynyt. Moni pitää arvossa terveyttä ja hyvinvointia. On ihailtavaa, että uskalletaan olla oman ihanteen mukaisia.