Yri­tyk­siä pe­rus­te­taan vä­hem­män - Va­ro­vai­suus hei­jas­tuu ka­tu­ku­vas­sa

Fennovoima aloitti ydinvoimalan valmistelevat työt Pyhäjoella vuonna 2015. Rakentamislupapäätöksen venyessä yrityksiä on perustettu vähemmän kuin viisi vuotta sitten sekä Raahessa että Pyhäjoella. Fennovoiman vaikutus palvelu- ja kaupanalaan on ollut Raahessa vähäinen.

-

Miia Lahti

Fennovoiman vaikutus Raahen kaupunkikuvaan on ollut käytännössä merkityksetön viimeisen viiden vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana Raahen on perustettu uusia yrityksiä vähemmän kuin viime vuosina.

– Fennovoima ei näy vielä katukuvassa. Pääosa Raaheen perustettavista yrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä. Mitään dramaattista piikkiä kehityksessä ei ole näkynyt. Viimeisen viiden vuoden aikana yrityksiä on kuitenkin koko ajan perustettu hieman enemmän kuin niitä on lopetettu eli saldo on pysynyt plussan puolella, kertoo Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Pasi Pitkänen.

Raahen kävelykadun tyhjeneminen on saanut raahelaiset heräämään ja kysymään: mitä täällä tapahtuu? Eikö Fennovoiman pitänyt olla se odotettu elinkeinoelämän piristysruiske, positiivinen säteily, joka lämmittäisi siinä sivussa Raahen kaupunkikuvan uuteen loisteeseen?

Fennovoiman rakentamislupa-aineistojen hankinta jatkuu. Yrittäjä ei voi kuin odottaa, mutta kuinka kauan?

– Tuskin mikään raahelainen palvelualalla toimiva liike on perustettu pelkästään Fennovoiman takia. Kaupan murroksen takia yrittäjän on toimittava verkossa ja löydettävä uusia selviytymistapoja, kertoo Kauppakeskus Raahen puheenjohtaja Jaana Keski-Korsu.

Keski-Korsu vakuuttaa, etteivät kivijalkakaupat lopu Raahesta. Ei, vaikka odottavalle tilalle ei näy loppua. Säteilyturvakeskuksen mukaan Fennovoima on toimittanut vasta murto-osan rakentamislupaan tarvitsemistaan dokumenteista.

–Osa kaupoista on lopettanut luonnollisesti eläköitymisen kautta. Moni liike on kuitenkin saanut yrityksensä kannattavaksi. Raahen kaupunki on petrannut viime aikoina ja lähtenyt tukemaan keskustan yrittäjiä. Pekan Pimiöille on tulossa yhteistä ohjelmaa ja joulukadulle on suunnitteilla uudet valot. Kaikki se tuo kaivattua kehitystä keskustaan.

Odottavassa tilassa on myös yllättäviä hyötyjä. Raahepolis oy:n toimitusjohtaja Kari Malkamäki kertoo, että yhtiön vuokratilat viedään käsistä ja toimitilojen käyttöaste on ”lähes 100 prosenttia”. Se kielii yritysten varovaisuudesta investoida omiin toimitiloihin.

– Parhaimmat kilometrit nähneet tilatkin menevät kaupaksi. Yritykset haluavat nyt keskittyä kehittämään ydintoimintaansa, eivätkä ole valmiita muihin suuriin investointeihin.

Edistystä on tapahtunut myös eri vuokratahojen välillä.

– Yhteistyötä tehdään paljon enemmän kuin viisi vuotta sitten. Pystymme järjestelemään yrityksille toimitiloja tilanteen mukaan eri vuokranantajien kesken.

Myös anniskeluliikkeet ovat hyötyneet jonkin verran muualta tulleesta työvoimasta.

– Hankala sanoa, paljonko baarissa käy juuri Fennovoiman hankkeessa jollakin tavalla mukana olevia, mutta kyllä heitä käy. Kultakaivoksen väkeä kävi meillä myös paljon ennen kuin kaivos meni ylläpitotilaan, kertoo Kirsi Ylisirniö Irish Pub OWC:stä, joka avattiin joulukuussa 2016.

Jos Raahessa odottava tila on muuttunut epäilevämmäksi, Pyhäjoella ollaan haluttomia spekuloimaan tulevalla.

Pyhäjoen elinkeinojohtaja Helena Illikaisen mukaan Fennovoiman vaikutus näkyy Pyhäjoen kylällä, vaikka uusia yrityksiä on perustettu vähemmän viime vuosina.

– 3200 hengen kunnassa on neljä ravintolaa. Sale on muuttunut S-marketiksi. Pyhäjoen keskustan infran parantamista, luettelee Illikainen Fennovoiman näkyvistä vaikutuksista Pyhäjoen keskustassa.

Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Toni Kippola myöntää, että ilmassa on kuitenkin aavistus epävarmuutta.

– Würth Center laittoi toimipisteensä Pyhäjoella kiinni, mutta hekin varmasti avaavat uudelleen, kunhan ydinvoimalan rakentaminen alkaa. Yrittäjät eivät uskalla investoida eli pysytään odottavalla kannalla. Toisaalta yrittäjät vielä uskovat, että ydinvoimala tulee, mutta ajallaan.