Laivanvarustaja, varapormestari Matthias Junell rakennutti tämän talon 1800-luvulla vähän tuhoisan kaupunkipalon jälkeen. Matthias ja Maria Elisabeth saivat rippikirjan mukaan neljä tytärtä. Talo siirtyi heidän jälkeensä Brita Sophia Junellin omistukseen. (Samuli Paulaharju: Wanha Raahe)
Talon omisti 1800-luvun puolivälissä tullinhoitaja Gustaf Hultman. Hultman muutti perheineen Haminaan vuonna 1877. Leskirouva Olivia Sovelius osti talon vuonna 1882. Vuonna 1892 talon omistajaksi on merkitty tullivahtimestari Alex Lepistö.
Wangelin perheen koti
Maisteri Gustaf Adolf Wangel muutti vuonna 1887 vaimonsa Sigridin sekä tyttäriensä Esterin ja Dagmarin kanssa Raaheen. Hän toimi aluksi Raahen Alkeiskoulun (nykyinen Keskuskoulu) lehtorina ja nimitettiin rehtoriksi vuonna 1912.
Vuonna 1895 hän osti talon Brahenkatu 15 ja tontin N:o 29 Raahen neljännessä kaupunginosassa tullivahtimestari Lepistöltä. Perhe oli kasvanut ja tarvittiin lisää tilaa, koska lapsia oli syntynyt kolme lisää: Karl Gustaf, Sigrid Gunborg ja Gustaf Adolf.
Talossa ei ollut vesijohtoa, ei viemäriä eikä sähköä. Klapeja piti kantaa kakluuneihin. Huushollin hoito vaati monia taitoja: keittoja oli keitettävä, leipää leivottava, vasikoita teurastettava, lihaa suolattava ja makkaroita täytettävä ja pihanavetassa oli 2 lehmää lypsettävinä. Piikatyttöjä piti opettaa talon tavoille ja kouluttaa töihin.
Wangelin koti oli kulttuurikoti, joka oli avoin konsertoiville muusikoille ja isänmaanystäville. Sigrid-vaimo oli saanut pianistinkoulutusta Pariisissa ja nyt piti tienata vähän extraa talouskassaan, koska opettajan palkka ei tahtonut riittää. Hän antoi flyygelillään pianotunteja. Oppilaista ei ollut puutetta, koska pianonsoitto kuului sen ajan sivistykseen.
Joulu Wangelin talossa
Wangelin perheen joulu alkoi Lucian päivänä, kun joku tytöistä pukeutui Lucia-neidoksi ja pienemmät lapset pikku-Lucioiksi, tiernapojiksi ja tontuiksi. Lucia vieraili myös hyvien ystävien luona.
Joulu aloitettiin aattona lukemalla jouluevankeliumi. Rehtori Wangelin äidin suku oli Hedbergejä, vanhaa pappissukua, joiden herännäisliike "hepperiläisyys" oli iloinen kristillisyys. Se salli laulamista ja tanssia, ja kodissa laulettiin paljon joululauluja, ja jouluna leikittiin tietysti iloisia joululeikkejä. Pojat ja tytöt ja koko perhe tanssivat myös piirissä.
Äidin apulainen Dagmar
Talossa riitti touhua. Wangelin tytöistä Dagmar ymmärsi jo pikkutyttönä, miten mamma oli väsynyt. Hän rupesi auttamaan äitiä ja oppi kaikenlaista käytännöllistä kuten paikkaamista, parsimista, keittotaitoa, kutomista ja virkkausta, jopa vaatteiden ompelemista. Hänestä tuli myös taitava ruuanlaittaja.
Isältä Dagmar oppi lauluja. Lisäksi hän oli hyvä voimistelemaan, purjehtimaan, tanssimaan, hyppäsi narua ja polki polkupyörää. Hän oppi jopa käyttämään ompelukonetta.
Rahtori Wangel kuoli helmikuussa 1924. Hänen kuolemansa jälkeen Sigrid-rouva muutti poikansa luo Helsinkiin.
Vapaakirkko arvokkaassa talossa
Vuonna 1937 kiinteistön osti Suomen Vapaakirkko. Vuonna 2010 talossa tehtiin remonttia ja arvokas rakennus sai arvoisensa ehostuksen. Esimerkiksi viemärilinja uusittiin. Salin lattia varmistettiin kestämään suurikin paino.
Kauniit kakluunit korjattiin. Kirkkosalin kakluuni purettiin lattiatasoon ja siihen tehtiin täydellinen remontti. Kakluuniin muurattiin uusi sydän ja poskikanavat. Palomuuri kunnostettiin. Samana vuonna myös salin toinen kakluuni kunnostettiin.