Tilaajille

Au­rin­ko­säh­kö tuo Raa­hel­le vuo­sit­tain tu­han­sien euron sääs­töt, mutta se on myös ima­go­te­ko Raahen kau­pun­gil­le, tek­ni­nen johtaja uskoo

Raahe
Seppo Sorvarin ja Jarkko Vimparin takana näkyvät Pattasten päiväkodin aurinkokennot tuottavat sähköä pienen omakotitalon vuosikulutuksen verran.
Seppo Sorvarin ja Jarkko Vimparin takana näkyvät Pattasten päiväkodin aurinkokennot tuottavat sähköä pienen omakotitalon vuosikulutuksen verran.
Kuva: Vesa Joensuu

Kun aurinko paistaa Pattasten uuden päiväkodin ja Saloisten vasta valmistuneen koulukeskuksen katolle, Raahen kaupunki säästää selvää rahaa.

Rakennusten ohi kävellessä sitä ei välttämättä huomaa, mutta molempien katoilla on kymmeniä neliöitä aurinkokennoja.

Pattasten uuden päiväkodin katolla on 128 neliötä aurinkokennoja, joiden laskennallinen vuosituotanto on 25 000 kilowattituntia.

Sähköä tulee siis pienen omakotitalon vuosikäytön verran, Raahen kaupungin tekninen johtaja Jarkko Vimpari vertaa.

Saloisten koulukeskuksen katolla aurinkokennoja on 63 neliötä. Niiden laskennallinen vuosituotanto on 18 500 kilowattituntia.

Aiemmin Raahen kaupungin rakennuskohteissa aurinkokennoja on ollut Antinkankaan koulukeskuksessa. Seuraavaksi aurinkokennoja nähdään Vihannin koulukeskuksen katolla.

Vimpari sanoo, että tulevaisuudessa kaikkiin julkisiin rakennuksiin tulee todennäköisesti aurinkokennot tuottamaan käyttösähköä ja vähentämään muualta ostettavan sähkön määrää.

– Maailma on menossa siihen suuntaan, että kaikessa täytyy ottaa ympäristönäkökulma huomioon.

Hän huomauttaa, että ympäristöteot voivat olla tulevaisuudessa kunnille vetovoimatekijä, jolla houkutellaan uusia asukkaita sekä myös yrityksiä.

Kalliissa rakennushankkeessa aurinkokennojen prosenttiosuus kokonaisbudjetista on hyvin pieni.

– Isossa koulussa kulut ovat niitä desimaalipilkun takaisia numeroita, Jarkko Vimpari toteaa.

Saloisten uuden koulukeskuksen katolla aurinkokennoja on 63 neliötä.
Saloisten uuden koulukeskuksen katolla aurinkokennoja on 63 neliötä.
Kuva: Vesa Joensuu

Kaupunki ei saa aurinkokennoista sähköä suoraan, vaan yhteistyötä tehdään Raahen Energian kanssa.

Raahen Energia on vuokrannut määräalan katolta ja asentanut kennot. Raahen kaupunki saa kennojen tuottamasta sähköstä kymmenen prosentin alennuksen.

– Puhutaan tuhansien eurojen säästöistä, Vimpari sanoo.

Säästöt ovat totta kai riippuvaisia rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta.

"Maailma on menossa siihen suuntaan, että kaikessa täytyy ottaa ympäristönäkökulma huomioon."
Jarkko Vimpari
Tekninen johtaja

Raahen Energia takaa kennoille vähintään 90 prosentin tuoton kymmenen ensimmäisen vuoden ajalta. Sen jälkeen tuottotakuu on 25 vuoteen saakka 80 prosenttia.

Hyvää näkyvyyttä tekemilleen ympäristöteoille Raahen kaupunki tavoittelee myös muun muassa osallistumalla Hiilineutraali kunta -verkostoon.

Raahen kaupungin Hinku-yhteyshenkilö Seppo Sorvari koostaa loppuvuoden aikana raporttia siitä, mitä Raahen kaupungissa on reilun kahden hinku-vuoden aikana tehty.

Sorvari sanoo, että tuulivoiman jälkeen aurinkokennot ovat näkyvimpiä keinoja vähentää päästöjä. Päästöleikkauksista kaksi kolmannesta on peräisin tuulivoimasta ja yksi kolmannes muusta toiminnasta: pääasiassa liikenteestä, lämmityksestä ja jätteiden lajittelusta.

Kaupungissa tuotetaan tuulivoimalla ajoittain enemmän sähköä kuin kaupungissa tarvitaan. Laskelmassa ei ole mukana terästehdasta tai muuta teollisuutta.

– Vuoden 2018 syyskuu oli ensimmäinen kuukausi, kun tuotimme enemmän sähköä kuin kaupunki kulutti, Sorvari sanoo.

Valmis raportti esitellään vuodenvaihteen jälkeen Raahen valtuustolle.

Hinku-verkoston tilastoissa vertailuvuotena on 2005. Vuoteen 2018 mennessä Raahen kokonaispäästöt olivat vähentyneet 48 prosentilla. Vertailutiedot viime vuoteen eivät ole vielä saatavilla.

Sorvari sanoo, että vähennykset on saatua aikaan sillä, että ihmiset ovat miettineet vähän enemmän tekemisiään.

– Keneltäkään ei ole viety autoa pihasta tai lihaa pöydästä. Tässä ei tarvita mitään rajuja kieltoja.


Alla olevassa taulukossa oleva lyhenne tCO2e tarkoittaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Ympäristökeskus haastaa Hinku-kunnat
Mikko Määttä

Suomen ympäristökeskus SYKE seuraa kehittämänsä Ilmastodieetti-laskurin käyttäjien kokonaismäärää kaikissa Hinku-kunnissa 17. syyskuuta saakka.

Tempaus alkoi tiistaina. SYKE lupaa aktiivisimmille käyttäjäkunnille näkyvyyttä viestinnässään. Raahen kaupunki haastaa raahelaiset laskemaan laskurissa oman hiilijalanjälkensä.

Tulokset julkistetaan Nollapäästöpäivänä maanantaina 21. syyskuuta.

Nollapäästöpäivä on aiemmalta nimeltään Autoton päivä. Nimi vaihdettiin, koska suomalaiset haluttiin saada miettimään omia kulutustottumuksiaan aiempaa laajemmin.

Ilmastodieetti-laskuri auttaa tunnistamaan, mistä arjen hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää. Siinä on kysymyksiä muun muassa asumisesta, ruokailutottumuksista, kulutuskäyttäytymisestä, auton käytöstä ja talouden jätteen määrästä.

Ilmastodieetin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2010. Viimeisimmän päivityksensä se sai viime vuonna.