En­si­ko­ti vah­vis­taa perheen en­si­as­ke­lia

Monella perheellä elämä olisi mennyt toisin, jos ensikodin tuki olisi jäänyt puuttumaan.

Liiton tutkimus antaa lisää voimia työskentelyyn haastavalla alalla. Kuvassa Sirpa Porkka Raahesta, Anna Sellergren liitosta, Päivi Sippala Raahesta, Paula Jussinniemi Raahesta ja Riitta Särkelä liitosta.
Liiton tutkimus antaa lisää voimia työskentelyyn haastavalla alalla. Kuvassa Sirpa Porkka Raahesta, Anna Sellergren liitosta, Päivi Sippala Raahesta, Paula Jussinniemi Raahesta ja Riitta Särkelä liitosta.

Ensi- ja turvakotien liiton tekemä tutkimus vanhempien kokemuksesta ensikodista saamastaan tuesta ja muutoksen pysyvyydestä on rohkaisevaa luettavaa. Työllä on merkitystä ja tulokset ovat pitkäaikaisia.

Ensikotien luonne on vuosikymmenien varrella muuttunut merkittävästi. Kun vielä 40-60-luvuilla ensikoti oli yksinhuoltajaäitien turvasatama, jossa opiskeltiin elämään vauvan kanssa, on se tänä päivänä tukipiste mielenterveys- tai päihdeongelmaisissa perheissä. Ensikoti on kodinomainen paikka, jossa perheitä tuetaan ympärivuorokautisesti.

Sirpa Porkka Ensikodin vastaava Raahen ensi- ja turvakodista kokee, että tarve ensikodin avulle tuntuu lisääntyneen, sillä perheitä olisi välillä tulossa enemmän kuin voidaan ottaa.

–Yksipaikkainen ensikotimme on ollut hyvin tiiviissä käytössä. Perheiden tarpeet eivät kuitenkaan ole muuttuneet, mutta viime vuosina uutena ilmiönä on mukaan tullut maahanmuuttajien kanssa työskentely.

Ensi- ja turvakotien liiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä toteaa ylpeänä, että ensikodit ovat ainoita tahoja, jotka tarjoavat vauvaperheille tukipalvelua ympärivuorokautisesti. Särkelä moittiikin nykyistä avopalvelupainotteista ajattelua, joka tuntuu unohtavan, että tarvitaan myös raskaampia palveluja.

Mukana 20 perhettä

Ensi- ja turvakotien liiton tutkimuksessa oli mukana 20 perhettä. Lähtökohdat Sinikka Kuosmasen toteuttamassa tutkimuksessa ovat masentavaa luettavaa. Tullessaan ensikotiin perheiden ja äitien tilanteet olivat usein hyvin vaikeita ja äidin mahdollisuudet huolehtia vauvasta olivat vakavasti vaarantuneet. Joka toinen äiti oli masentunut ja jokainen oli merkittävästi uupunut.

Seurantatutkimuksen tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Ensikodissa olon jälkeen äitien vointi oli merkittävästi parantunut. Ensikotiin tullessaan äidit kuvailivat kuntoaan huonoksi, mutta haastatteluhetkellä 1-5 vuoden kuluttua ensikotijaksosta vointia kuvattiin hyväksi tai jopa erinomaiseksi.

Ensi- ja turvakotiliitossa uskalletaankin väittää, että monelta sijoitukselta tai huostaanotolta on kyetty välttymään ensikotijaksojen avulla. Ensikotitoimintaa yhteistyössä neuvoloiden ja kuntien sosiaalitoimien kanssa vetävästä liitosta muistutetaan kuitenkin, että kaikessa ensimmäisellä sijalla on lapsen etu. Joskus se voi merkitä vanhemmille myös lapsesta luopumista.

Myös taloudellisia vaikutuksia

Tänä päivänä myös euro konsultoi. Turva- ja ensikotien liitosta toivotaan, että päättäjät kykenevät katsomaan pitkälle. Lyhytnäköiset säästöt voivat kostautua.

–Vauvaperheisiin ja heidän pärjäämiseensä kannattaa panostaa. Vauvan ensimmäinen vuosi on kehityksen kannalta tärkeä, vetoaa Riitta Särkelä.

Ensihoidossa olevan perheen 9 000 euron kuukausimaksu voi tuntua korkealta, mutta jos sitä vertaa nuoren syrjäytymisen miljoonan euron hintalappuun, saadaan jo toisenlainen loppusumma.

 –Tämä on mitä varhaisinta ennalta ehkäisevää toimintaa, toteaa Särkelä.

Raahen ensikodista muistutetaan myös, että tarvitaan riittävän pitkä jakso, jotta vanhempi voi näyttää kykynsä vanhemmuuteen.

–Ei tarvitse olla täydellinen ollakseen riittävän hyvä vanhempi, muistuttaa

Ensikotien tekemällä työllä on myös merkitystä sukupolvelta toiselle seuraavien ongelmien katkaisemisessa.

Sotea on seurattu myös ensi- ja turvakodeissa levottomuuden sekaisin tuntein. Riitta Särkelän mielestä olisi hyvä, jos tulevissa maakunnissa jokaisessa olisi yksi ensikoti. Neuvoloiden yhtiöittämiselle ei ensikodeissa hurrata, sillä sen pelätään pirstovan asiakkuuksia. On pelko, että nykyjärjestelmän jatkuvuus kärsii vanhempien vaihtaessa neuvolaa.

Mitä toimintaa?

Raahen ensi- ja turvakoti täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Raahessa tarjotaan ensi- ja turvakotitoiminnan lisäksi myös avopalveluja, kuten lastenhoitopalveluja, mies- ja naistyötä.

Raahessa yksi ensikotipaikka.

Koko maassa kahdeksan ensikotia, joissa 40 paikkaa.

Ensikodin apua tarvitaan, kun perheessä on vaikeuksia vanhemmuudessa tai avjen ahllinnassa, uupumusta, masennusta, mielenterveys- tai päihdeongelmia.