Han­hi­ki­ven niemen korkein ra­ken­nel­ma pai­koil­laan

Fennovoima tilasi Suomen ensimmäisen maanjäristyksen kestäväksi suunnitellun maston.

Trans-Antenni Oy:n mastomiehet Paul Andlin ja Jari Ylinen kiipesivät perjantaina 40 ja 80 metrin korkeuteen kiinnittämään maston kolme osaa toisiinsa.
Trans-Antenni Oy:n mastomiehet Paul Andlin ja Jari Ylinen kiipesivät perjantaina 40 ja 80 metrin korkeuteen kiinnittämään maston kolme osaa toisiinsa.

Fennovoiman ydinvoimalaitosalueelle pystytettiin perjantaina alueen korkein rakennelma, 120 metriä korkea säämasto. Masto piti pystyttää jo kaksi viikkoa sitten, mutta kuljetuksessa Tampereelta Pyhäjoella maston osat kärsivät kuljetusvaurioita ja ne päätyivät Hanhikiven niemen sijasta Raaheen uudelleen maalattavaksi.

Säämaston Pyhäjoelle toimittaneen Aerial Oy:n tuotekehitysinsinööri Arno Tiihonen sanoo Fennovoiman säämaston olevan tiettävästi ensimmäinen maanjäristyksen kestäväksi suunniteltu masto Suomessa.

–Tiedossa ei ainakaan ole muita Suomeen rakennettuja mastoja, joihin seisminen tarkastelu olisi tehty, hän toteaa.

Seismisen tarkastelun eli maanjäristysten huomioon ottamisen lisäksi säämaston suunnittelussa piti Tiihosen mukaan huomioida normaalia rankemmat ympäristöolosuhteet niin tuulennopeuden kuin jääkertymänkin osalta.

 

Säämasto on hankittu ydinvoimalaitosalueelle Säteilyturvakeskuksen määräyksestä. Ydinvoimayhtiön on tehtävä säämittauksia laitoksen läheisyydessä siten, että mittaustulosten ja radioaktiivisten aineiden päästöjä koskevien tietojen perusteella se voi tehdä arviot mahdollisten päästöjen leviämisestä ilmakehässä sekä ympäristön väestölle aiheutuvasta säteilyaltistuksesta vähintään noin 20 kilometriä laitospaikalta ulottuvalla alueella.

Maston korkeus määräytyy alueen korkeimman rakennelman mukaan. Säämaston on oltava 20 metriä korkeampi kuin mikään muu rakennelma ydinvoimalaitosalueella. Alueen sääolosuhteita mitataan mastoon kolmelle eri tasolle asennettavilla tuulimittareita ja lämpötila-antureita. Lisäksi maan pinnalta mitataan ilmanpaine, ilman kosteus ja lämpötila.

 

Ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa Fennovoima kerää säämaston avulla aineistoa voimalaitosalueen sääolosuhteista leviämis- ja annosanalyysien lähtötiedoksi.

–Nämä analyysit ovat osa laitoksen lopullista turvallisuusselostetta, joka Fennovoiman on käyttölupaa hakiessaan toimitettava Säteilyturvakeskukselle, Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen kertoo.