YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää on vietetty maaliskuun 8. päivänä vuodesta 1975 lähtien. Sen historia ulottuu kuitenkin kauemmas naisasialiikkeen aikoihin, jolloin naisille vaadittiin muun muassa äänioikeutta.
Suomea pidetään laajasti yhtenä tasa-arvon kärkimaista. Moni asia onkin mallillaan. Eduskunnassa on 94 naiskansanedustajaa, siis liki puolet. Suomen hallituksessa on ollut ensimmäisen kerran naisenemmistö Vanhasen toisessa hallituksessa vuonna 2007. Vuoden 2019 vaalien jälkeen Marinin hallituksen 19 ministeristä 12 oli naisia. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa naisilla on sananvaltaa. Yritysmaailmassa tasa-arvon toteutuminen ei ole yhtä pitkällä. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus jää yhä alle kolmasosaan.
Suomelle on myös tyypillistä, että opinnot ja työelämä ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Työelämän eriytyminen naisten ja miesten aloihin pitää yllä palkkaeroa. Naiset päätyvät miehiä useammin heikommin palkattuihin ammatteihin ja osa-aikatyöhön.
Viime vuonna naispalkansaajien keskiansio oli 3 456 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 095 euroa.