Jou­lu­ik­ku­na 10: Tiis­tai­na kutsuu vanha Seutu

Tiistain jouluikkuna löytyy Pekkatorilta, missä Oppitukan opiskelijat koristelevat joulukuntoon ikkunan Kirkkokadun puolelta. Monet muistavat vielä talossa toimineen osuuskaupan, Seutun.
Tiistain jouluikkuna löytyy Pekkatorilta, missä Oppitukan opiskelijat koristelevat joulukuntoon ikkunan Kirkkokadun puolelta. Monet muistavat vielä talossa toimineen osuuskaupan, Seutun.
Kuva: Vesa Joensuu

Raahen kaupunki tuhoutui lähes kokonaan vuonna 1810 tuhoisassa kaupunkipalossa. Palon jälkeen kaupunkiin laadittiin uusi asemakaava. Keskelle kaupunkia tuli tori, nykyinen Pekkatori. Raatihuone suunniteltiin rakennettavaksi sille tontille, jossa tänä päivänä toimii Raahen ammattiopiston Oppitukka.

Kistu ja vaakahuone

Vankila kuului ensimmäisiin palon jälkeen valmistuneisiin julkisiin rakennuksiin. Kyseessä oli tavanomainen kistu, jonne joutuivat häiriköt ja tutkintovangit. Kistu sijaitsi raatihuoneen tontin eteläreunassa. Se oli tontin levyinen satulakattoinen rakennus. Parituvan länsipäässä oli putka ja toinen tuvista toimi vanginvartijan asuntona. Vaakahuone sijaitsi itäreunan eteläpäässä. Rakennukset oli sijoitettu tontille silmällä pitäen tulevaa raatihuonetta, jota ei koskaan rakennettu.

Tontti myyntiin

Raahen raatihuonekysymys oli vuonna 1862 saanut ratkaisun, kun kaupunki osti tullinhoitaja Brunowilta Rantakadulla sijaitsevan omakotitalon. Pekkatorin kulman tontti kävi kaupungille tarpeettomaksi, se myytiin huutokaupalla vuonna 1864.

Korkeimman tarjouksen teki kauppias Petter Frans Ahlqvist, joka ryhtyi rakentamaan tontille taloa. Hän kuoli ennen talon valmistumista. Laivapatruuni Johan Gustaf Rein (1821 – 1895) sai talon omistukseensa ja sai sen valmiiksi vuonna 1870. Taloa alettiin kutsua nimellä ”Uusi Reini”.

Reinin jälkeen kulmatalossa toimi Johan Langin liike, sitten Osuusliike Raahenseutu. Nyt talossa saavat koulutusta tulevaan ammattiinsa kampaajat ja parturit.

Reinin tytöt Alice ja Adele

Reinin perheeseen syntyi viisi lasta, kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Pojat ja yksi tyttäristä kuolivat muutaman vuoden ikäisinä. Alice-tytär (1869 – 1889) kihlautui tullinhoitaja Kajanderin kanssa. Hän kuoli aivokuumeeseen kesken häävalmistelujen. Hänet puettiin viimeiselle matkalleen hääpukuun, jonka hän oli hankkinut Tukholmasta. Toinen tyttäristä Adele (1860 – 1886) avioitui Lyypekkiläisen kauppiaan Paul Fredrik Brattströmin (1853 – 1890) kanssa.

Rouva Helene Charlotta Rein teki useita ulkomaanmatkoja Keski-Eurooppaan. Kerran, kun hän oli vierailemassa tyttärensä luona Lyypekissä, syttyi Raahen kauppakartanossa tulipalo. Kirjanpitäjä sähkötti rouva Reinille: ”Talo tulessa. Mitä tehdään?” Pikainen vastaus oli: ”Åsna!” (Aasi).

Adele kuoli vain 26-vuotiaana, mutta ehti synnyttää kolme tyttöä. Heistä keskimmäinen, Ellen, (1883 – 1966) vieraili usein Raahessa isovanhempiensa luona. Täällä hän tutustui tulevaan mieheensä Bertil Sovioon ja avioliiton myötä muutti Raaheen.

Kampaamon kolistelija

Reinin talon luona lapset aina pelkäsivät ja juoksivat sivu. Siinä kummitteli, kun siinä oli ennen ollut kistu.

Outoja havaintoja ovat tehneet myös Oppitukan opiskelijat. Kukaan oppilaista ei halua jäädä rakennukseen yksin koulupäivän päätyttyä, sillä talon toisesta päädystä alkaa kuulua askelia ja metallista kolinaa aina, kun on talossa yksin. Äänet kumiset selvästi maan alta tai kellarista, eivät ulkoa kadulta. Niitä ei kuulu koskaan päiväsaikaan. Oppilaat ovat kuulleet myös epämiellyttävän oloista ihmisääntäkin, joka saa niskakarvat nousemaan pystyyn.