Jou­lu­ik­ku­na 12: Hi­man­gan talon en­ti­ses­tä isän­näs­tä tuli melkein Ma­da­gas­ka­rin keisari

Torstain jouluikkuna löytyy Himangan talosta Cortenkadulta. Talo on saanut nimensä kapteeni Johan Himangalta, josta tuli melkein Madagaskarin keisari.
Torstain jouluikkuna löytyy Himangan talosta Cortenkadulta. Talo on saanut nimensä kapteeni Johan Himangalta, josta tuli melkein Madagaskarin keisari.
Kuva: VESA JOENSUU

Cortenkatu 13:ssa sijaitseva talo tunnetaan Raahessa Himangan talona. Johan Himanka (1858 – 1929) toimi parkki Altain kapteenina maaliskuusta 1899 helmikuuhun 1902. Tammikuussa 1902 madagaskarilaiset pyysivät häntä keisarikseen.

Raumalla rakennettu fregatiksi

Altai oli rakennettu Raumalla vuonna 1876 alkuaan fregatiksi. Siihen oli myöhemmin muutettu parkkilaivan takila. Se oli suurin puulaiva, mitä Suomessa oli koskaan rakennettu. Altai lähti viimeiselle matkalleen brikettilastissa Newportista 29.9.1901. Kesä oli vaihtunut syksyksi. Alkumatka sujui tyydyttävästi. Bristolin kanaalissa laiva sai apua myötävirroista. Lissabonin leveysasteilla ilmasto muuttui lämpimäksi, ja Madeiran sivuutettuaan laiva pääsi pasaatituulten alueelle.

Miehistö sai sulloa villavaatteet arkkuihinsa. Niille ei näissä maisemissa ollut käyttöä. Paitakin oli liikaa. Purjeet vaihdettiin tropiikin alueella käytettävään purjekertaan.

Newportista Tamataveen

Altain matka Newportista Tamataven edustalle Madagaskariin kesti 117 vuorokautta. Paikkakunnan luotsi tuli laivaan, ja kapteeni huokaisi helpotuksesta. Mutta ilo oli ennenaikaista, sillä laiva törmäsi rajusti vedenalaiseen koralliriuttaan. Vanaveteen jäi puun sirpaleita. Sisään virtaavan veden takia laiva alkoi kallistua. Alkuasukkaita saapui kanooteillaan laivalle ottamaan selvää, mitä arvokasta voisivat sieltä anastaa. Miehistön oli pakko siirtyä pelastusveneisiin ja soutaa maihin. Laiva jäi ikuisiksi ajoiksi koralliriutalle.

Tamataven kaupungissa Himanka järjesti miehistölle tilapäisen majoituksen entiseen lähetyssaarnaajien asuntoon. Kaksi viikkoa miehet kortteerasivat Madagaskarilla ennen kuin kotimatka järjestyi. Pohjoisen asukkailla oli hyvä tilaisuus tutustua tummahipiäisiin ja vähäpukeisiin asukkaisiin ja eksoottiseen kasvillisuuteen.

Yksitoista miestä pääsi matkustamaan ranskalaisella Djemna-matkustajalaivalla kohti Eurooppaa, kapteenin kanssa Tamataveen jäivät laivan asioita vielä hoitamaan ensimmäinen perämies Vermulin ja timperi Wahlstedt. Maaliskuussa Raaheen saapuivat kaksi ja puoli vuotta kestäneeltä matkalta Nauhan pappa sekä merimiehet Jussi Rautio ja Frans Korpela.

Melkein Madagaskarin keisari

Raahelainen merikapteeni Johan Himanka oli kookas, komea, parrakas, jämerä ja oikeudenmukainen esimies, jonka sana laivassa oli laki. Hänellä oli niin voimakas ääni, että se kilpaili myrskyn mylvinnän kanssa.

Kun Altai oli paikallisen luotsin ohjauksesta huolimatta rymähtänyt koralliriutalle, avasi Himanka sanaisen arkkunsa ja luotsi sai kuulla kunniansa. Kapteeni käytti tarkkaan koko haukkumasanavarastonsa, mutta tapahtunutta ei saanut enää peruutetuksi. Miehistö majaili maissa pari viikkoa, jonka aikana paikallinen väestö ihmetteli kookasta vaaleaa päällikköä, joka kuuluvalla äänellä jakeli määräyksiään.

Eräänä päivänä Himangan pakeille tuli lähetystö. Heillä oli pyyntö: Eikö herra kapteeni alkaisi meille keisariksi! Kun Himanka oli tointunut alkuhämmästyksestä, hän halusi tietää, mitä tehtäviä ja velvollisuuksia keisarilla olisi.

– Ei tarvitse tehdä muuta kuin silkkipytty päässä istua ja jakaa oikeutta, lähetystö selvitti.

Himanka kuitenkin kieltäytyi kunniasta. Hänen kerrotaan joskus jälkeenpäin katuneen päätöstään.