12. joulukuuta
Korkealla aidalla suojattu salaperäinen piha kiinnosti raahelaisia jo, kun katu oli nimeltään Menzerinkatu. Kiinteistön omisti kauppias John Frieman ja sittemmin perilliset. Puutarha sai villiintyä. Friemanit itse asuivat Menzerinkadun (nykyinen Kauppakatu) ja Kirkkokadun kulmassa talossa, jonka me muistamme Alto Maren paikkana.
Pelastusarmeijan rakennuttama jugendtyylin talo valmistui vuonna 1913. Suuressa salissa kaikuivat laulu ja kokouspuheet vuosikymmenten ajan. Lapsityö oli vireää. Tavallinen pyhäkoulu eli lasten komppaniakokous pidettiin joka viikko myös Lapaluodossa ja Palonkylässä. Pienimmät lapsista menivät ns. hiekkalaatikkokomppaniaan.
Kansainvälisyyttäkin Pelastusarmeija toi Raaheen. Ainakin tanskalainen Max Jensen on ollut töissä Raahessa ja joitakin raahelaisia on lähtenyt töihin ulkomaille, muun muassa slummi- ja huoltotyöhön Viipurin lastenseimeen ja New Yorkin slummikortteliin. He saivat sairaanhoitajan tai upseerin koulutuksen Pelastusarmeijalta. Raahesta on lähtenyt myös kotimaassa valtakunnallisella tasolla toimineita sotilaita.
Vuosikymmenten kuluessa Raahen osaston toiminta hiipui ja viimeisin työntekijä luutnantti Erja Palonen lähti pois Raahesta 7.4.1982. Sen jälkeen kokoussalissa aloitettiin Pelastusarmeijan kirpputori. Kirpparitoiminta lopetettiin syksyllä 1993 ja talo jäi tyhjilleen.
Kulttuurin mukana tuli Ellen
90-vuotias Pelastusarmeijan kiinteistö siirtyi Pekkateatterin kannatusyhdistys ry:n omistukseen 1.4.2003. Talo sai uuden elämän kulttuuritilana. Kesäteatteri valtasi pihan käyttöönsä. Taloa on vuosien ajan kunnostettu vanhaa henkeä kunnioittaen.
Katsomoparvelta johtaa muutama porras pukuvarastoon, jossa on paljon lahjoituksena saatua rekvisiittaa. Yksi lahjoitettu naisen vaatearkku sisälsi erityisen kauniita pukuja. Teatterin väki arvelee, että rakennuksen lämminhenkinen kummitus tuli taloon neiti Ellenin vaatearkun mukana.
Kerran eräs kesäteatterin näyttelijä sovitteli pukuja ja peilaili itseään. Puvut hän jätti hujan hajan. Kun hän oli lähtemässä varastosta, hänet kampattiin. Näyttelijä rämähti lattialle. Mitään syytä kompastumiseen hän ei havainnut. Kun hän yritti uudestaan ulos, hänet kampattiin jälleen. Vasta kun hän oli järjestänyt vaatteet nätisti, hän pääsi pois varastosta.
Kummittelevan fröken Ellenin arvellaan olevan järjestyksen ihminen ja hyväntahtoinen teatterin suojelija.
