Jou­lu­ik­ku­na 17: Kirkon palo oli kimmoke VPK:n pe­rus­ta­mi­sel­le ja Raa­he­lan ra­ken­ta­mi­sel­le

Aikoinaan palovartijat pitivät paikkaa ruiskuhuoneella ja kirkontorissa. Vuonna 1908 perustettiin Raaheen VPK ja palokuntalaiset päättivät rakentaa oman talon. Nykyisin Raahelana tunnettu palokunnantalo valmistui 1911.
Aikoinaan palovartijat pitivät paikkaa ruiskuhuoneella ja kirkontorissa. Vuonna 1908 perustettiin Raaheen VPK ja palokuntalaiset päättivät rakentaa oman talon. Nykyisin Raahelana tunnettu palokunnantalo valmistui 1911.
Kuva: VESA JOENSUU

Vuonna 1859 maistraatti järjesti kaupunkiin pakollisen palokunnan, johon kaikkien kaupungin miesten oli kuuluttava ja osittain naistenkin, sillä suurin osa kaupungin miehistä oli merillä. Palopäällikkönä toimi viskaali. Palokunnan tehtäviin kuului palovartiointi. Vartiopaikkana oli ruiskuhuone ja kirkontorni. Yön aikana oli miesten partioitava kaduilla.

Kirkko palaa!

Vuonna 1908 heinäkuun 23 päivänä klo 10.45 ip. annettiin palomerkkejä. Kaupungin kirkko oli syttynyt palamaan. Tässä suurpalossa osoittautui kaupungin yleisen palokunnan johto avuttomaksi ja sammutusvälineet riittämättömiksi. Tapahtuma antoi sysäyksen vapaaehtoisen palokunnan syntymiselle.

Heinäkuun 28 päivänä oli Raahen VPK:n perustamiskokous raatihuoneessa, jonne oli kokoontunut noin sata miestä. Palokuntalaiset jaettiin eri osastoihin ja valittiin niiden päälliköt.

Oma talo VPK:lle

VPK:lla oli kokoontumistilojen puute ja se päätti ryhtyä oman talon rakennuspuuhiin. Vuonna 1909 kaupunki myönsi ilmaisen tontin silloisen Aitakadun varrelta. Taloa rakennettiin innokkaasti pääosin talkoovoimin vuosina 1910-1911. Talkoomiehiä kävi maakunnaskin. Paavolasta, Vihannista, Pattijoelta ja Saloisista kerrotaan käydyn palokunnantalon rakennustalkoissa.

Palokunnantalo valmistui vuonna 1911 ja juhlallisia vihkiäisiä pidettiin 29.1.1912. Ohjelmassa oli mm. vapaavoimisteluesityksiä ja näytöskappale sekä juhlapuhe ja musiikkiesityksiä.

VPK:n toiminta jatkui virkeänä ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Innostus laantui 1920-luvulla sammuen vuosikymmenen loppupuolella.

Suojeluskunnan talo

Suojeluskunta oli alkanut toimia aktiivisesti järjestäen esimerkiksi urheilua. Passelien tilojen hommaaminen tuli ajankohtaiseksi, kun tilat Fredriksbergin kartanossa alkoivat tuntua ahtailta ja epäkäytännöllisiltä. VPK möi talonsa Raahen suojeluskunnalle vuonna 1929.

Ensimmäinen virallinen tapahtuma suojeluskunnan nimissä orkaniseerattiin 10. - 11.8.1929, kun kisattiin suojeluskuntapiirin vapaaurheilumestaruuskilpailut ja pyöräheltiin kaksi-iltaiset juhlabaalit. Samontein pytinki siirtyi lopullisesti suojeluskunnan hotteisiin. Suojeluskunnan isännyydessä se oli vuoteen 1944 asti.

Suojeluskunnat lakkautettiin lailla 3.11.1944 ja 6.11.1944 päivätyllä lahjakirjalla Raahen suojeluskunta lahjoitti talon Raahen kaupungille nuorisotaloksi. Kaupunginvaltuusto päätti 10.11.1944 ottaa kiitollisuudella vastaan tontin ja kiinteistön irtaimistoineen ja velvollisuuksineen. Tämä tarkoitti sitä, että kaupunki joutui pulittamaan VPK:lle 280 000 markkaa.

Raahen VPK oli taas puhallettu henkiin ja sen tulisieluiset puuhamiehet kääntyivät kaupungin puoleen, kun niiltä puuttui pätäkkää. VPK esitti, että kerta kaupunki sai lahjotuksena talon suojeluskunnalta, niin se voisi maksaa talosta varsinkin, kun oli tiedossa, että VPK oli aikoinaan myynyt pytingin suojeluskunnalle puoli-ilmaseksi. Kaupunginvaltuusto siunasi asian 19.3.1945. Ja VPK kuittasi riihikuivat.

Urheilutalo Raahela

Tänä päivänä Urheilutalo Raahela tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kamppailulajien ja ryhmäliikunnan harrastamiseen. Raahelassa on myös hyvätasoinen kuntosali ja liikuntatoimen toimistotilat. Monet yhdistykset toimivat Raahelassa.

Joulukalenteri-ikkunan koristelusta vastaa Raahen ja Ympäristön Eläkkeensaajat ry.