Jou­lu­ik­ku­na 18: Pirt­ti­ahon Fanny huo­leh­ti se­mis­kois­ta ja naa­pu­reis­ta

Reiponkadulla asui aikoinaan Fanny Pirttiaho, joka tunnettiin ahkerana ja vaatimattomana ihmisenä sekä taitavana ruoanlaittajana. Tässä talossa on aikoinaan kestitty naapureita ja ystäviä sekä pidetty pihaseuroja.
Reiponkadulla asui aikoinaan Fanny Pirttiaho, joka tunnettiin ahkerana ja vaatimattomana ihmisenä sekä taitavana ruoanlaittajana. Tässä talossa on aikoinaan kestitty naapureita ja ystäviä sekä pidetty pihaseuroja.
Kuva: VESA JOENSUU

Keskiviikon jouluikkuna löytyy osoitteesta Reiponkatu 18. Talossa on kolme erillistä hirsikehikkoa, jotka on päällystetty yhtenäisellä laudoituksella. Ensimmäisen osa taloa rakensi merimies Pehr Bengtilä vuoden 1830 tienoilla. Hirsien välissä tiivisteenä on käytetty kalaverkkoa. Vintiltä muhien seasta löytyi 1800-luvulla kirjoitettuja kuitteja.

Taloa laajennettiin 1860-luvulla, jolloin rakennettiin lisää huoneita kulmaan. Piian kamari rakennettiin 1890-luvulla.

Fanny Pirttiahon koti

Talo siirtyi Pirttiahon suvulle 1800-luvun lopulla. Fanny (o.s. Pyhtilä 1907-2000) tuli taloon miniäksi. Lauri oli ammatiltaan hevosmies, joka kuljetti hevosella tavaraa ympäri Raahea. Pariskunnalle syntyi Maija-tytär 18.3.1936. Lauri kaatui 21.7.1941 taistelussa, kun hän oli ollut viemässä siltarakennelmaa Vienan Karjalassa vuolaana virranneen, leveän Pistojoen yli.

Fannylla ja Maijalla oli aluksi käytössä pieni kamari ja keittiö. Yhdessä asunnoista asui Fannyn anoppi. Fanny piti anopistaan huolen tämän elämän loppuun saakka. Anopin kuoleman jälkeen asunnossa asui vuokralaisia. Fannyn vanhin sisko, Lyydia Moilanen, asui piharakennuksessa elämänsä ehtoopuolella.

Navetassa oli kaksi lehmää. Kaupungilta oli vuokralla maita, joista koottiin heinää. Hevonen oli mennyt sodassa. Ennen vanhaan sanottiin, että raahelainen elää lehmästä ja seminaarilaisesta. Fannyn kohdalla sanonta lehmästä ja seminaarilaisesta elannon antajana ei toteudu. Kyllä elannon hankkimiseen muitakin tulolähteitä tarvittiin.

Talosta oli velkaa ja sitä piti lyhentää. Aamuvarhain Fanny kiirehti lypsylle ja lähti sitten Gellmanin sairaalaan valmistamaan ruokaa. Välillä hän siivosi iltaisin postia. Hoidettuaan ilta-askareet kotona hän asettui tilausompelutöiden ääreen. Tämän lisäksi yksinhuoltajan oli hoidettava pihatyöt ja talvisin lumityöt.

Fannya voi pitää majoitustoiminnan uranuurtajana, sillä kymmenet semiskat ja lyseolaiset ovat hänen luonaan saaneet turvallisen kodin. Fanny huolsi vuokralaisiaan äidillisesti: laittoi ruuan, kasvatti ja valvoi, että läksyt tuli luettua.

Hyväntahtoinen ja vaatimaton

Fanny halusi tuottaa iloa omaisille ja ystäville. Hän oli taitava ruuan laittaja. Häntä voi hyvällä syyllä luonnehtia pitokokiksi. Hänellä kävi paljon vieraita, sukulaisia ja ystäviä, eikä vieraiden tarvinnut istua kuivin suin. Fanny ei unohtanut onnitella sukulaisia ja ystäviä heidän syntymäpäivänään. Usein joulunaikoihin hän kutsui lähipiirinsä jouluaterialle, jonka hän oli itse valmistanut. Jokainen sai myös lahjan.

Kerrotaan, että hän järjesti talossaan hautajaiset tarjoiluineen edesmenneille naapureille, joiden asunto oli niin ahdas, ettei tilaisuutta voinut siellä järjestää.

Fanny viihtyi hyvin kotikirkossa ja sen vaiheilla. Upea alttaritaulu teki häneen voimakkaan vaikutuksen. Hänelle taulu sinänsä oli väkevä saarna. Pihapiirissään Fanny järjesti kesäisin pihaseuroja.

Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön vuonna 2016.