Jou­lu­ik­ku­na 23: An­ders­so­nin luu­myl­ly piti lapset lak­rit­si­ra­hois­sa

Nykyinen Brahenkatu 3:n kiinteistö oli ennen Pakkahuoneenkatu 6. Siellä kauppias Sven Andersson jauhoi luista jauhoa. Kaupungin lapsetkin keräsivät luita ja tienasivat näin lakritsirahoja.
Nykyinen Brahenkatu 3:n kiinteistö oli ennen Pakkahuoneenkatu 6. Siellä kauppias Sven Andersson jauhoi luista jauhoa. Kaupungin lapsetkin keräsivät luita ja tienasivat näin lakritsirahoja.
Kuva: VESA JOENSUU

Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan Pakkahuoneenkatu 6 -kiinteistön omisti kauppias Sven Andersson (nyk. Brahenkatu 3). Naapurikiinteistön numero 7 omisti kauppias Johan Sivert Lundberg.

Anderssonin luumylly

"Mutta Anderssonin myllyssä oli aina omat jauhettavansa, sillä porvari oli laittanut jauhajastaan luumyllyn. Siellä oli puulaareja, joissa kaksitoista paria raskaita junttia survoi luita, niin että kävi aika jyhminä, kun kovalla tuulella mylly oikein viuhtoi, ja kaikki juntat olivat työssä. Sitten luut seulottiin ja laskettiin kivillä jauhoiksi. Myllyn luona oli iso makasiini, johon kauppias kasasi luita.

Kaupungin lapsetkin juoksentelivat kori kädessä pitkin peltoja ja takapihoja, keräillen luita ja vieden Anderssonille, joka maksoi niistä kymmenen kopeekkaa leiviskästä. ’Lakritsirahoja’ lapset siten hankkivat. Ulkomaillekin Andersson lähetti myllynsä tuotteita.

Amphion-laivallakin kerran vietiin iso lasti, mutta Merenkurkussa Ruotsinrannoilla laiva joutui haaksirikkoon, niin että täytyi palata takaisin laivaa paikkaamaan. Lehmätkin kauhuissaan mölisivät lähestyessään laivaa, josta levisi Anderssonin lastin aiheuttama luunkatku.” (http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/pruukit)

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

Alma Anderssonin (12.1.1866 – 10.7.1932) isä oli kauppias Sven Andersson (1814-1881) ja äiti Sofia Albertina Berg. Äidin äiti oli Anna Sofia o.s. Freitag. Alman koti oli Brahenkatu 3.

Alma oli opiskellut muun muassa Tukholmassa ja valmistunut Tammisaaren ruotsalaisesta opettajaseminaarista. Lieneekö sieltä saanut edistyksellisiä ajatuksia, koska allekirjoitti adressin, joka on liitetty naisten yleisen äänioikeuskokouksen 7.11.1904 pöytäkirjaan.

Svenska småbarnsskolan i Brahestad oli perustettu vuonna 1903. Vuonna 1915 koulu sai oman kauniin toimitalon, Palokunnankatu 24. Tämä valmistava pikkulastenkoulu kaksine luokkineen ja 3-vuotisine kursseineen oli viimeinen ruotsinkielinen koulu Raahessa. Alman lisäksi kouluun oli palkattu muutamia aineopettajia. Kanttorin sisko Meeri Stråhle opetti laulua ja leikkejä. Venla Walleniuksen tunneilla opiskeltiin maantietoa.

Kiinteistö vaihtaa omistajaa

Vuonna 1893 kiinteistön osti Anderssonin perikunnalta kapteeni, kauppias (handlanden), pankinjohtaja Johan Aspegren (1820-1900). Samuli Paulaharjun mukaan Aspegren omisti 1860-luvulla kiinteistön nro 9 Brahenkadulla (nyk. Kauppakatu), jossa harjoitti pankkitoimintaa parin vuosikymmenen ajan.

Toimelias kauppias Aspegren mainitaan vuonna 1872 perustetun viinayhtiön osakkaana. Muita osakkaita olivat kauppiaat L. Ahlqvist, G.H. Möller ja Fr. Sovelius jr. Tehdas sai Oulun lääninkuvernöörin luvan toiminnalle vuonna 1874. Tuleva tehdas saisi valmistaa 30 000 kannua viinaa vuodessa.

Vuonna 1897 kiinteistön omistajaksi tuli kauppias Henrik Lassila. Vuonna 1908 kiinteistö vaihtoi jälleen omistajaa, kun sen osti kauppias Antti Huotari. Vuonna 1921 kiinteistö siirtyi kauppias Veikko Roihun omistukseen. Talokauppoja on tämän jälkeen tehty useita ennen kuin nykyiset omistajat ovat talon ostaneet.