Jou­lu­ik­ku­na 4: Kou­lu­ka­dul­la tuoksui ennen pulla

Keskiviikon jouluikkuna löytyy osoitteesta Koulukatu 8. Nykyiset raahelaiset vanhemmasta päästä saattavat vielä muistaa talossa toimineen Aurion paperikaupan.
Keskiviikon jouluikkuna löytyy osoitteesta Koulukatu 8. Nykyiset raahelaiset vanhemmasta päästä saattavat vielä muistaa talossa toimineen Aurion paperikaupan.
Kuva: Vesa Joensuu

Nykyisen Koirakaverin paikalla ovat 1930-luvulla toimineet Aallon ja Kallioisen leipomot. Kallioisen jälkeen Aurion talossa toimivat leipureina Niilo ja Hilma Jyränen. He muuttivat Tampereelta Raaheen 1930-luvun alussa. He siirsivät sittemmin liikkeensä Koulukatu 19:ään. Talo muistetaan Raahessa Aurion paperikauppana.

Rakennuksessa toimivat tällä hetkellä Juha Lohtanderin liike ja Koirakaveri.

Kallioisen leipomo

Aarne Kallioinen työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa Oulussa. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Irja (s. 1925) ja Armas (s. 1926). Perhe muutti Raaheen Armaan syntymän jälkeen. Aarne Kallioinen ryhtyi pitämään leipomoa ja pientä pullapuotia Aallon jälkeen Aurion talossa Koulukadulla.

Kallioisten kolmas lapsi, Eila, syntyi vuonna 1931. Elina-äiti sairastui melko pian synnytyksen jälkeen rintatulehdukseen ja menehtyi sen aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Aarne jäi yksin kolmen pienen lapsen kanssa. Hän jatkoi leipomotoimintaa.

Elettiin vuotta 1933, kun Aarne eräänä aamuna oli tuttuun tapaansa lämmittänyt leipomon uunin, mutta hän oli laittanut pellit kiinni liian aikaisin. Hän sai häkämyrkytyksen. Hänet löydettiin leipomosta tajuttomana ja vietiin sairaalaan. Aarne nukkuu nyt ikiunta Viialan hautausmaassa.

Lapset sijoitettiin sukulaisten perheisiin: Irja Jyväskylään ja Armas Viialaan. Eila sai kodin Raahesta Anna Halosen luota.

Eila sai kodin Raahesta

Anna ja Hilda Halonen pitivät Raahessa Asemakadulla matkustajakoti-kahvila Koittoa, jossa oli 6 huonetta ja 14 petipaikkaa. He asuivat Saloisissa.

Kallioisen leipomo sijaitsi Koulukadulla ja Pelastusarmeijan talo oli kadun toisella puolella. Naimattomina pysyneet sisarukset Hilda ja Anna (1884-1969) Halonen toimivat aktiivisesti vapaaehtoistyössä Pelastusarmeijassa. Jälkipolvilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten Eilasta tuli Anna Halosen kasvattityttö. Luultavasti hän otti Eilan (myöh. Huhtala) huostaansa joulun tienoilla vuonna 1933.

Eila kirjoitti Raahen Joulu -lehdessä vuonna 1997 muun muassa näin: ”Kasvatusäitini Anna Halosen matkustajakoti sijaitsi Asemakadulla nykyisen Keskuskoulun vieressä. Talo oli erittäin kaunis Terijoelta kaksikymmentäluvulla tuotu entinen herrasväen huvila. Sen ikkunoita koristivat pienet, eriväriset lasiruudut. Jos katseli ulos keltaisen lasin lävitse, näytti päivä aurinkoiselta pilviselläkin säällä.”

Raahen oppikoulun oppilasmatrikkelin mukaan Eila Huhtala kirjautui I luokalle vuonna 1944 ja pääsi keskikoulusta vuonna 1951. Keskikoulusta päästyään Eila oli parikymppinen nuori nainen ja valmis astumaan työelämään. Hän sai työpaikan Raahen Posti- ja Lennätinlaitokselta.

Aurion paperikauppa

Aurion paperikaupassa myytiin 1900-luvun puolivälissä monenlaisia toimistotarvikkeita ja erikoispapereita. Joulun alla sieltä sai ostaa joulukortteja, kuusen koristeita ja joulupaperia, johon lahjat käärittiin. Myynnissä oli esimerkiksi paperia, jossa valkoisella pohjalla vilesti sininuttuisia joulutonttuja punaisine tonttulakkeineen. Aattoiltana, kun lapset avasivat pakettinsa, äiti otti käärepaperit huolellisesti talteen. Lapset joskus ihmettelivät, mitä äiti käärepapereilla tekee. Se onkin yksi joulun suurista salaisuuksista.

Aurion kauppa oli Raahen paras lelukauppa. Näyteikkuna houkutteli tyttöjä äärelleen, sillä siellä komeilivat maailman ihanimmat nukenvaunut ja nuket. Luonnollisesti myös poikien leluja oli tarjolla.

Ilmoita asiavirheestä