Jou­lu­ik­ku­na 9: Hei rum­paa­ja, vil­kai­se Patalan ik­ku­naa!


Annanpäivänä koristeluvuorossa on Raahe-opisto, joka koristelee Patalan ikkunan. Sitä on helppo ihailla vaikka aamutuimaan rumpaamaan lähdettäessä.
Annanpäivänä koristeluvuorossa on Raahe-opisto, joka koristelee Patalan ikkunan. Sitä on helppo ihailla vaikka aamutuimaan rumpaamaan lähdettäessä.
Kuva: Vesa Joensuu

Ajatus perustaa työväenopisto Raaheen syntyi 47 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen opisto maassamme aloitti toimintansa. Raahen seminaarin opettajainkokouksessa oli Sortavalan seminaarin johtaja Pankakoski ihmetellyt ”ettei Raahessa ollut mitään tilaisuutta esimerkiksi jonkun 16-vuotiaan palvelustytön opiskella ja kehittää henkisiä harrastuksiaan”.

Seminaarin lehtori Lyyli Miettinen (1888 – 1973) kutsui joitakin asiasta kiinnostuneita raatihuoneeseen 4.2.1946. Kokoontuneet valitsivat toimikunnan, joka teki kaupunginhallitukselle esityksen kunnallisen opiston perustamisesta. Esitys hylättiin.

Sitten kutsuttiin koolle yleinen kokous kansakouluun (nykyinen Keskuskoulu) 14.2.1946. Kokous päätti perustaa kannatusyhdistyksen, jolle kokous hyväksyi alustavasti säännöt. Kannatusyhdistys käynnisti työväenopistotoiminnan.

Patalan haamu – totta vai tarua

Patalan nimellä tunnettu rakennus rakennettiin vuonna 1810 riehuneen kaupunkipalon jälkeen. Reiponkadun puoleinen siipi valmistui vuosi palon jälkeen ja Brahenkadun puoleinen pääsiipi vuonna 1815.

Vuonna 1966 seminaarin ruokalaosuuskunta Oma Pata myi tämän kiinteistön Raahen kaupungille. Opistotalo Patala on nykyään yksi Raahe-opiston toimipaikoista.

Patalan yläkerrassa haahuilevasta haamusta on tehty useita havaintoja. Kummitus on talolle vaarallinen: sähköliesi on ollut toistuvasti päällä, ja punaisena hehkuvat hellanlevyt ovat aiheuttaneet tulipalovaaran. Vaikka hellan käytössä on noudatettu suurta huolellisuutta, keittolevyt ovat öiseen aikaan menneet päälle ja hehkuneet aamulla tulipunaisina. Nykyisin hellan sulake ruuvataan irti yöksi.

Talon kaapit ja sisäovet reuhottavat auki aamulla, vaikka taloa pitkään siivonnut työntekijä vakuuttaa sulkeneensa ne huolellisesti lähtiessään. Yläkerran lattia narisee raskaiden askelten alla, vaikka siellä ei ole ketään.

Vielä viime vuosinakin alasalissa käsitöitä tehneet naiset ovat kertoneet, että he ovat kuulleet yläkerrasta levottomien askelien kulkevan huoneen laidasta lailtaan. Koko luokka on kuullut askeleet, kun työt on keskeytetty ja kuunneltu. Rohkeimmat ovat käyneet yläkerrassa katsomassa, mutta eivät ole nähneet ketään. Hiljentyneessä talossa kulkeminen iltaisin vaatii rohkeutta.

Yläkerrassa on vierashuone opistossa vieraileville luennoitsijoille. Kerran matkasta väsynyt opettaja jäi odottamaan seuraavan päivän oppituntia hiljaiseen taloon. Kylmät väreet kulkivat hänen selkäpiitään pitkin, kun huoneen ovella näkyi ihmishahmo. Kun opettaja meinasi kysyä jotakin hahmolta, tämä hävisi ja talossa oli ihan hiirenhiljaista. Vasta seuraavana päivänä hän sai kuulla talon oudoista askelista.

Kuka talossa kummittelee? Kummitteleeko talossa Patalan helloista huolehtiva keittäjä seminaarilaisten ajoilta vai yllättäen poisnukkunut talon siivooja?

Olipa kerran vuojesa tuo Annanpäivän aamu
Kirsti Vähäkangas

Ennen vanahaan täälä Raahesa ruukattiin rumpata Annanpäivää oikeen olan takkaa. Raahelaiset pukkeutu eriskummallissiin hynttyisiin niin, ettei niitä ois tunnistettu. Miesväki saatto kiskasta hammeen päälle ja vetästä jonku hurtuukin naamalle. Naiset kaappas päällesä merimieskamppeet tahi jotaki muuta ryysyä, josta ei rannit heti honannu kuka siinä mekastaa. Völijyyn otettiin kattilankansia, kapustoita ja muita rämisyttimiä, joilla saatiin aikaseksi kova mekkala.

Rymysakki hommautu liikkeelle ennen sianpieremää joskus nelijän, viijen kieppeillä ja lähti herättelleen Annoja. Kovan mekkalan kans sakki meni Annan akkunan alle nimipäivää juhulistaan. Annat tiesi oottaa vierailua ja jokku pistouvas nisukahavit.

Kyllähän siinä rannikki heräs ja koirat rupes haukkuun. Vaikka meteli oli melekonen, niin kukkaan ei hermostunu paitsi kerran yks pappi, ku sen piika oli pökässy pappilaan piiloon Annanpäiväksi. Ja tietenki onnittelijat puulas perrään. Pappi suuttu tulliin tappuroihin ja tähän se lysti sitte loppu. Näin kertoo perimätieto.

Annanpäivän rumpaajat lähtevät tänään liikkeelle Patalan pihalta kello 9 ja kiertävät Pekkatorin kautta takaisin Patalaan. Osallistujilta toivotaan entisajan mukaista pukeutumista.
Annanpäivän rumpaajat lähtevät tänään liikkeelle Patalan pihalta kello 9 ja kiertävät Pekkatorin kautta takaisin Patalaan. Osallistujilta toivotaan entisajan mukaista pukeutumista.
Kuva: Vesa Joensuu