Kop­sa­lai­set när­käs­tyi­vät: Sähkö tulee il­ma­joh­toa pitkin vaikka maa­kaa­pe­li alle 100 metrin päässä

Useita taloja jäi ilman Kopsan sähkömaakaapelia.

Veli Mattila ja Seppo Mehtälä ovat odottaneet, koska Kopsan maakaapeliverkko valmistuisi myös heidän osaltaan. Puistomuuntaja sijaitsee vaivaisen sadan metrin päässä miesten taloista. Maantien ylittävä ilmajohto roikkuu matalalla. Tommi Mehtälän taloon vedetyt johdot ovat jo vuosia näyttäneet tältä. Liekö kiire painanut sähköyhtiön asentajilla? Puistomuuntaja lepää noin 10 metrin päässä tästä pylväästä, josta Veli Mattila ja Seppo Mehtälä haluaisivat päästä eroon. He haluavat saada sähköt maakaapelia myöten kuten muutkin kopsalaiset.
Veli Mattila ja Seppo Mehtälä ovat odottaneet, koska Kopsan maakaapeliverkko valmistuisi myös heidän osaltaan. Puistomuuntaja sijaitsee vaivaisen sadan metrin päässä miesten taloista. Maantien ylittävä ilmajohto roikkuu matalalla.
Veli Mattila ja Seppo Mehtälä ovat odottaneet, koska Kopsan maakaapeliverkko valmistuisi myös heidän osaltaan. Puistomuuntaja sijaitsee vaivaisen sadan metrin päässä miesten taloista. Maantien ylittävä ilmajohto roikkuu matalalla.

Kopsalaiset Veli Mattila ja Seppo Mehtälä ovat odottaneet taloihinsa Elenian sähkömaakaapeleita useita vuosia. Turhaan. Samalla jäi saamatta teleliikennettä palveleva valokuituverkko, jota kylälle muutama vuosi sitten vedettiin.

Vaikka kylän maakaapeloinnissa asennettu puistomuuntaja sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä taloista, sähkö heidän taloihinsa tulee ilmajohtoja pitkin. Pylväs harottaa puistomuuntajan vieressä ilmajohtoja 5 suuntaan puiden keskellä ja estää ylisuurten puiden kaadon.

Elenialta kerrotaan, että vaikka alueita maakaapeloidaan, kaikkia talouksia välttämättä ei. Maakaapeloinnin edetessä uudistetaan paikoin keskijännitteinen runkoverkko, kun taas taloihin tuleva pienjänniteverkko jää tavalliseen käyttökuntoon.

Mattila ja Mehtälä asuvat Hongistontien varressa noin kilometrin päässä Malmitiestä eli kantatiestä 88.

Elenia antoi vuonna 2013 kylän sähköverkon maakaapeloinnin urakoitsijalle, joka teki työtä käskettyä. Kaapelointityöt ylsivät aivan kopsalaisten nurkkajuuriin, mutta eivät perille asti.

Mattilan mielestä on perusteetonta väittää, että Kopsa olisi maakaapeloitu, kun ainakin puolitusinaa taloa heidän kulmillaan on vailla talokohtaisia maakaapeleita.

Naapurusten välinen johto roikkuu matalalla tien yllä. Puurekat mahtuvat vaivoin ajamaan sen alta. Miehet tietävät, että puhelinkaapeleita on tarttunut alta kulkeviin autoihin.

Molemmat muistelevat, että töiden ollessa kesken heille luvattiin maakaapeleiden tulevan viimeistään parin vuoden kuluttua. Nyt niiden vetämättä jättämisestä on jo monta vuotta.

–Kyllä me sitä silloin ihmeteltiin, mikä siinä oli tarkoitus, kun työt jäivät kesken, kertoo Seppo Mehtälä.

Vaikka maakaapelointi on hyvä juttu, etenkin jos se tehdään taloon asti, verkkoyhtiöiden siirtohintojen nousu herättää kritiikkiä.

–Yhtiöt vetoavat siihen, että kustannukset ovat nousseet, kun verkkoja pitää hoitaa. Revon Sähkön aikana käytiin kaatamassa puut linjoilta ja pidettiin verkko kunnossa ilman meteliä, Veli Mattila muistelee.

Asiakaspalvelu ei saa kiitosta. Mattila on ottanut yhteyttä Eleniaan, sillä hän halusi eroon kahdesta puusta, jotka olivat vaarassa kaatua linjalle.

–Sanottiin, että kaada puut itse. Kun vastaa, että ei osaa, niin sanotaan, että meiltä tulee mies neuvomaan. Eihän se niin mene.

–Ei tule ensimmäisenä mieleen, että alkaisin itse maksaa siitä, mikä on muilta jäänyt tekemättä, Mattila sanoo.

Elenian projektipäällikön Tuomas Fräntilän mukaan Kopsan kohteessa on kyse siitä, että hyväkuntoisia ilmaverkkolinjoja ei ole korvattu maakaapeleilla. Maakaapeloinnissa edetään taloudellisesti kannattavalla tavalla.

–Jos siellä on uutta verkkoa ilmalinjoissa hyvässä kunnossa ilman vikoja eikä juurikaan kulutusta, sitä ei kannata maakaapeloida.

–Runkoverkon uudistuksella saadaan vähennettyä sähkövikoja merkittävästi. Sen sijaan pienjänniteverkkoa ei korvata kaikkialla. Johonkin se aina se maakaapeliverkon raja tulee.

Elenialla ei ole päätöstä Kopsan talouskohtaisista maakaapeloinneista.

–Elenian tavoitteena on saada 70 prosenttia maakaapeliin vuoteen 2028 mennessä. Nyt lähestytään 40 prosentin tasoa.

Fräntilä neuvoo kopsalaisia soittamaan puunkaatoapupalveluun. Valokuituverkkoa puolestaan pitää tiedustella teleoperaattoreilta.

Elenian viestintäjohtajan Heini Kuusela-Oppaan mukaan Elenia haluaa asiakkailtaan tietoja alhaalla roikkuvista sähköjohdoista.

–Se on meille kullanarvoista tietoa, hän sanoo

Elenia raivaa sähköverkkoaan järjestelmällisesti.

–Tarjoamme asiakkaille neuvontaa puunkaatoon sähköverkon läheisyydessä, jotta työ sujuu turvallisesti. Emme kehota asiakkaita itse kaatamaan puita, vaan suosittelemme ammattimetsureiden käyttöä. Kun puut ovat asiakkaan maalla, ovat ne asiakkaan omaisuutta.

–Puuston kasvu ei ole peruste sähkölinjan muutokselle, silti näissäkin tilanteissa yhteistyössä asiakkaan kanssa koetetaan löytää ratkaisu. Maksuton puunkaatoapu on yksi keskeinen peruspalvelumme, kertoo Heini Kuusela-Opas.

Puunkaatoavusta löytyy tietoa tästä.