Köyhät lapset kokevat vä­hät­te­lyä ja kiu­saa­mis­ta

Köyhien perheiden lapset kokevat muita enemmän vähättelyä ja kiusaamista, todetaan tuoreessa Lapsen ääni 2019 -selvityksessä.

-
Kuva: Vesa Joensuu

Perheen taloudellinen tilanne heijastuu lasten unelmiin ja suunnitelmiin. Vähävaraiset lapset kokevat myös muita enemmän vähättelyä tulevaisuuden suunnitelmista ja siihen liittyvistä haaveista.

Näin kertoi Pelastakaa Lapset ry:n lapsiköyhyyden asiantuntija Aino Sarkia Raahessa järjestetyssä seminaaritilaisuudessa, jossa käsiteltiin muun muassa lapsiköyhyyttä ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Tapahtuma järjestettiin Raahen koulutuskuntayhtymän isännöimänä kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän kunniaksi.

Lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä.
Lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä.
Kuva: Miia Lahti

Pelastakaa Lapset ry:n vuotuisessa kyselyssä käsiteltiin tänä vuonna perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten tulevaisuuden suunnitelmiin.

Vuoden 2019 Lapsen ääni –kyselyllä selvitettiin 13-17-vuotiaiden lasten ja nuorten ajatuksia köyhyydestä, työttömyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi 565 lasta eri puolilta Suomea.

Lapsen ääni -kyselyn tulokset osoittavat, että vähävaraisten perheiden lapsilla on heikompi usko tulevaisuuteen. He myös kokevat hyvin toimeentulevien perheiden lapsia useammin kiusaamista. Varallisuus heijastuu myös huoleen omasta henkisestä hyvinvoinnista. 16 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan.

Lapset unelmoivat arkisista asioista: omasta kodista, mielekkäästä työpaikasta, matkustamisesta ja perheestä.

– Lapsiköyhyys saatiin Suomessa kuriin pari vuotta sitten, mutta nyt näyttää siltä, että vähävaraisten perheiden määrä on jälleen kasvussa, Sarkia puhui.

Vähävaraisten perheiden lapset ovat kyselyn perusteella hyvin tietoisia perheensä taloudellisesta tilanteesta. Lapset kertovat vastauksissaan materiaalisen omaisuuden puutteesta ja heikommista osallistumismahdollisuuksista esimerkiksi harrastustoimintaan.

– Lapsen ääni –selvitys on tapa saada lasten ääntä päättäjien tietoon. Sillä halutaan myös herätellä keskustelua lasten tilanteista ympäri Suomen.

Lapset näyttävät olevan kyselyn mukaan eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka paljon he saavat tukea kotona. Vanhempien antaman tuen puute heijastuu eniten vapaa-aikaan. Jopa 61 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ei osallistu maksulliseen harrastustoimintaan. Vastaava luku varakkaissa perheissä oli 34 prosenttia.

– Meillä on varaa välttämättömiin asioihin, ja niistä otetaan aina halvin mahdollinen, kommentoi eräs kyselyyn vastannut lapsi.

Köyhyys on yleisempää yksinhuoltajaperheissä: yksinhuoltajien lapsista 23 prosenttia arvioi perheensä olevan ”köyhä” tai ”melko köyhä”.

Vähävaraisten perheiden lapset kantavat syyllisyyttä oman perheensä taloudellisista vaikeuksista.

Vähävaraisten perheiden lapsista jopa 76 prosenttia on kokenut perheensä tilanteesta syyllisyyttä. Lapset myös kertovat vanhempiensa stressaavan rahan puutteesta, mikä vaikuttaa kodin ilmapiiriin.

– Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen vaikka uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet, kommentoi kyselyssä yksi lapsi.

Varallisuudella on merkitystä myös kiusaamiskokemuksiin. 32 prosenttia vähävaraisista lapsista on kiusattu taloudellisen tilanteen takia. Vähävaraisten perheiden lapset kertoivat joutuvansa jättämään väliin arkipäiväisinä pitämiään menoja kuten elokuva- ja kahvilakäyntejä.

– Köyhyys heijastuu itsetuntoon ja on näin myös hyvin keskeinen hyvinvoinnin tekijä, Sarkia jatkaa.

Pelastakaa Lapset on kirjannut suosituksia  hallitukselle ja kuntapäättäjille. Esille nousee köyhyysriskissä olevien perusturvan tärkeys. Lisäksi yhdistys näkee, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen sekä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.

Kymmenet lapsiperheet hakevat ruoka-apua
Vappu Kallio

Raahen Vapaaehtoiset jakavat säännöllisesti ruokaa noin 30 lapsiperheelle, arvioi järjestön puheenjohtaja Sari Niemelä.

Vapaaehtoisilla on 350 ihmistä, jotka ovat ruuanhakuringissä. He saavat päivämäärän, jolloin ruokaa voi hakea vapaaehtoisten Palon Pajalta, vanhalta Palon koululta Kasitien varresta.

Niemelän mukaan kaupat ovat lahjoittaneet ylijäämäruokaa kohtalaisen hyvin, joskin merkkejä vähenemisestä on näkynyt. Järjestö myös ostaa 4 viljan puuroa ja makaronia lahjoitettavaksi hakijoille.

Niemelästä vähävaraisten köyhyys pahenee koko ajan.

– Joka viikko tulee uusia avun tarvitsijoita, hän arvioi.

Raahen hyvinvointikuntayhtymän perhe- ja psykososiaalisten palvelujen tulosalueen johtaja Antti Tornberg kertoo, että taloudellisen tuen piiriin hakeminen ei ole lisääntynyt eivätkä ennaltaehkäisevän tuen ja täydentävän toimeentulotuen kustannukset ole nousseet merkittävästi Raahessa.

– Se on tiedostettu, että lapset ovat nälkäisempiä maanantaina kuin viikon lopulla koulun tullessaan, Tornberg kertoo.

Ilmiöön on monta selitystä. Saattaa olla, että perheessä syödään vähemmän aterioita kuin koulupäivinä tai että lämpimiä aterioita ei laiteta.