Niin hyviltä kuin Raahen ja Siikajoen talouden suunnat ylijäämineen ja positiivisine vuosikatteineen näyttävätkin, ei kunnissa voida tuudittautua levollisuuteen. Pyhäjoella kuntatalouden tunnusluvut ovat jo pitkään olleet seutukunnan parasta, mutta velkataakka kasvaa myös siellä.
Kun yhtälöön lisätään uusi kuntalaki, joka kriisikuntia listatessaan tarkastelee kuntia tytäryhtiöineen konsernitasolla, voivat huolen rypyt syventyä kunnanisien otsilla.
Raahen kaupungin velka vuoden 2016 lopulla oli peräti 144 miljoonaa euroa. Mutta kun lähdetään konsernitasolle, jossa mukana ovat myös tytäryhtiöiden velat aina Kiinteistö Oy Kummatista ja Raahen Energiasta lähtien, velkataakka onkin jo reilut 258 miljoonaa euroa. Kasvua on peräti 4,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta.
Kaupunkilaista kohden konsernivelkaa on hulppeat 10 326 euroa. Siis nelihenkisellä perheellä on tietämättään yli 41 000 euroa velkaa. Pelkän kuntatason velka on 5 768 euroa asukkaalta.
Toki osa kuntien konserniveloista on tuottaviin kohteisiin ja siis kantavat itse itsensä, mutta riskiäkin on.
Siikajoen kuntakonsernissa velkaa on 26,7 miljoonaa euroa asukaskohtainen velka on seutukunnan alhaisin 4 985 eurolla asukasta kohden. Siis siikajokisella nelihenkisellä perheellä on kiitos kuntakonsernin liki 20 000 euroa velkaa. Pelkän kuntatason velka on 3 400 euroa asukkaalta.
Aiemmin seutukunnan "pihein mies" on velkaantunut ja velkaantuu yhtä jalkaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kanssa. Konsernivelkaa Pyhäjoella on liki 20 miljoonaa euroa, missä kasvua on 1,5 miljoonaa euroa. Pyhäjokista kohden velkaa on peräti 6 246 euroa, lisäystä edellisvuodesta 522 euroa henkeä kohden. Pyhäjokisella nelihenkisellä perheellä on siis näkymätöntä velkaa liki 25 000 euroa. Pelkkä kuntavelka on 2 932 euroa asukkaalta.
Velassa piilee myös korkoriski. Jos ja kun korot lähtevät nousuun, tietää se merkittävää korkomenojen kasvua. Jos korot nousevat vaikkapa prosenttiyksiköllä, tarkoittaa se Raahen kaupunkikonsernin velasta yli 2,5 miljoonan lisäystä korkoihin vuodessa.
Pyhäjoen kuntakonsernissa samainen korkomenojen lisäys olisi liki 200 000 euroa ja Siikajoella liki 270 000 euroa.
Mennäänpä Raahen, Siikajoen tai Pyhäjoen konsernitasolle, niin osa uuden kuntalain mukaisista tunnusluvuista tuuttaa punaista kriisikuntatarkastelussa. Mikään kunnista ei kuitenkaan täytä kaikkia kriteerejä.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan menettelyn pohjaksi tulee konsernitilinpäätöksen tunnusluvut täydennettynä kunnan veroprosentilla, joka saa olla enintään prosentin yli kuntien keskiarvon, joka on 19,86. Raahessa veroprosentti on 21, Pyhäjoella 20,25 ja Siikajoella 22.
Konsernin lainamäärä asukasta kohden saa olla enintään 1,5 kertaa suurempi kuin keskimääräinen konsernivelka, joka on noin 6 000 euroa. Hälytysraja on 9 000 euroa asukkaalta. Vain Raahe täyttää kriteerin.
Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus saa olla enintään 50. Raahessa ollaan hälyttävästi punaisella 114,2 prosentilla. Punaista pukkaa 61,1 prosentilla myös Pyhäjoella, mutta Siikajoella ei punainen hälytys laukea 48,7 prosentilla.
Myös vuosikatteen on oltava positiivinen, mitä se on kaikissa alueen kunnissa.
Myös velanottoon liittyvä omavaraisuusaste kertoo kuntakonsernin taloudesta. Alle 50 prosentin omavaraisuusaste on osoitus merkittävästä velkarasitteesta, mikä täyttyi kaikissa alueen kunnissa. Tosin samassa veneessä on koko kuntakenttä, sillä kuntakonsernien keskimääräinen omavaraisuusaste oli 42,3 prosenttia vuonna 2015.
Raahe-konsernissa velkarasite oli merkittävä 19,2 prosentilla, Pyhäjoella 47,9 ja Siikajoella 36,6 prosenttia.
