Marja Halmetoja kertoo, että jo 30 vuotta sitten iäkäs Pereen isäntä, Kalle Joensuu istui hänen kotinsa keinutuolissa ja mietti, kuinka saataisiin aikaiseksi Palonkylän historiikki,
Nyt edesmenneen vanhan isännän toive on toteutunut.
Se on ollut myös monen muun haave, sillä kirjoittajia kirjaan eri lukuihin oli helppo saada ja 480-sivuinen opus valmistuikin ennätysajassa, kun Marja Halmetoja ryhtyi puuhanaiseksi ja kirjan toimittajaksi kaksi vuotta sitten.
Halmetoja istuu omassa keinutuolissaan ja selailee paksua opusta. Hän on tyytyväinen, vaikka pedanttia ihmistä jokainen pilkkuvirhekin vaivaa.
– Olen tarkka ihminen. Jos olisin ollut paremmassa kunnossa, siitä olisi tullut parempi, hän sanoo ja kertoo, kuinka keväällä juuri kriittiseen aikaan kirjan kannalta, häneltä murtui jalka ja lisäksi hän sairastui vakavasti ja joutui sairaalaankin pitkäksi aikaa.
Teos valmistui lopulta nopeasti. Yleensä vastaaviin teoksiin menee vuosikausia. Halmetoja kiittelee, että kirjoittajapiiri oli sitoutunutta ja ahkeraa. Kyläläiset toivat hänelle aineistoa, ja Halmetojalla onkin ovi käynyt ahkeraan viime vuosina.
Kylän talojen historia on perattu aina 1500-luvulle asti. Varsinaisen kylän historian on koonnut ja kirjoittanut Marja Halmetoja. Mikko Kettukankaan muinaishistorian selvitysten mukaan 2016 löydetyt Lekkulanmäen kaksi röykkiötä ja Kertunkankaan muinainen kalmisto ajoittuvat rautakauden lopulle. Vanhimmat asutusta koskevat tiedot ovat keskiajalta vuoden 1413 veroluettelosta.
Kirja loppuu vuoteen 1973, jolloin Saloinen liitettiin Raaheen. Se katsottiin Halmetojan mukaan sopivaksi päätepisteeksi, sillä kirja olisi paisunut mahdottomasti, jos siihen olisi otettu mukaan vielä viimeiset neljä vuosikymmentä.
Raahe-opistossa kokoontunut kirjoittajapiiri on koonnut varsinaisen historian lisäksi koko joukon mielenkiintoisia kertomuksia, talojen ja sukujen tarinoita, henkilöhistoriaa, ja paljon muuta.
Kaskisavuista nimensä saanut Palonkylä oli maatalousvaltaista aluetta aina 1800-luvulle saakka, jolloin tulivat tiilitehtailijat, ja savenvalajat sekä merimiehet.
Kirjan saaminen julki on Halmetojan mukaan tärkeää, sillä paikallishistorian tietämys on kouluja käyneilläkin usein heikkoa. Hänen mielestään kouluissa pitäisikin perehtyä nykyistä enemmän myös oman historian tapahtumiin.
– Minullekin oli uusi tieto, että Raahen Porvari- ja Kauppakoulu toimi sisällissodan aikana punaisten vankileirinä, hän kertoo yhtenä esimerkkinä.
Halmetoja on itsekin käynyt RPKK:n, mutta tästä koulun historian vaiheesta ei aikoinaan hiiskuttu.
Hän painottaa, että elämä on muuttunut niin valtavasti viimeisen 100 vuoden aikana, että tuskin vastaavan suuruista kehitystä tulee koskaan enää tapahtumaan.
Se miten ihmiset elivät täällä 1800- ja 1900-luvulla on tämän vuosituhannen asukkaille uutta tietoa.
Kirja peilaa monia Suomen ja maailman tapahtumia oman alueen näkövinkkelistä. Amerikkaan muutto, kieltolain aika, sotavuodet ja monet muut asiat on kirjattu historiikkiin. Myös monet kylän kuuluisuudet ovat saaneet omat lukunsa ja vielä useammat on mainittu.
Vanhoja valokuviakin on saatu mukaan mukavasti.
Fakta
Palosta nousi savut, Palonkylän, Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat, toimittanut Marja Halmetoja, 480 sivua.
Palonkylä oli aikaisemmin nimellä Palo, sillä alueella poltettiin kaskea viljelymaaksi.
Mettala, on sanasta Mettälä, joka viittaa metsäiseen alueeseen.
Savolahti on ollut aikaisemmin Savilahti, savisen maaperänsä mukaan.
Kirjoittajapiiri: Marja Halmetoja, Lea Haapakangas, Sanna Heikkilä, Arvo Helanti, Mikko Kettukangas, Aulikki Linja, Hilkka Petinpuro, Rauni Pesonen, Seppo Routaniemi ja Janika Tikkala.
Osuuksia kantatiloista ovat kirjoittaneet myös Kauko Haapakangas, Paavo Haapakangas ja Juhani Joensuu.
Kirjan kansi: taitelija Sanna Heikkilä, vanha kylämaisema.
Historiikin julkistamistilaisuus on sunnuntaina 24.11. 2019 klo 15 Ollinsaaren koululla. Kirjan etukäteen maksaneet voivat lunastaa kirjansa. Muille kirja maksaa nyt 35 euroa. Sitä on myynnissä Kuutostiimissä ja Raahen museoilla.
