Lukijalta
Mielipide

Lukijalta: Onko Raatihuoneen remontointitapa kestävä?

Raahen Seudun kirjoitus Raatihuoneen rempasta, muun muassa että vanha rappaus on alkuperäinen ja vuodelta 1839 ja että nyt se poistetaan ja tilalle tulee lisäeriste, herätti kysymyksiä.

Lisäeristämisestä sanottiin näin: Hirren päälle tulee koolaus ja villaa, sitten se levytetään...

Kun itse remontoimme noin vuonna 1830 rakennettua taloamme uusimalla esimerkiksi ulkoseinän huonokuntoisimpia ulkovuorilautoja, meille asiantuntija kirvesmies neuvoi, että ei saa laittaa hirttä vasten villaeristettä, vaan pitää laittaa hirren ja ulkovuorilaudan väliin poistippuneiden (jonkin verran sitä tippui pois) sammalten tilalle paperimassasta tehtyä ekoeristettä. Se on hengittävä materiaali, eikä päästä kosteutta tiivistymään hirren ja villan väliin... Tällaiset "faktat" tää vanhempi rakennusalan ammattilainen meille kertoi.

Kysymys kuuluu, meinataanko Raatihuone nyt remontissa pilata sillä, että laitetaan hengittämätön villa hirttä vasten, jolloin sisältä päin tuleva lämpö tiivistyy kosteudeksi villan pintaan ja alkaa suht' nopeasti lahottamaan hirsirunkoa?

Jep, tiedän... betonikin oli aikanaan märkää tai kosteaa, kun se leivottiin hirttä vasten, mutta sillä on sellainen erikoinen ominaisuus, että se kuivuu ohuena kerroksena nopeastikin seinissä, päinvastoin kuin hirren ja villan väliin tiivistyvä kosteus, kun se ei pääse haihtumaan minnekään.

Uskotteko, että Raatihuone kestää seuraavatkin 180 vuotta tällä korjaustyylillä?

Kyseleepi

Erkki KrekiläVanhaa kunnostava eläkeläinen