Kultaseppämestari Gustaf Heinonen syntyi Ylistarossa 23.8.1855. Raahen Seutu kirjoitti 22.8.1925 hänen täyttäessään 70 vuotta, että hän muutti Ylistarosta Turkuun, jossa sai oppilaan paikan Pettersonin kultasepänliikkeessä. Täällä hän valmisti kisällinäytteen Turun Teollisuusyhdistyksen nähtäväksi. Koska näyte hyväksyttiin ”yksimielisellä arwolauseella hyvin tehtynä”, hän sai kisällikirjan 10.8.1875. Seuraavana vuonna 1876 Gustaf suoritti vuositutkinnon Suomen rahapajassa.
Gustafin ura jatkui seuraavana vuonna Lappeenrannassa, jossa hän valmisti käsityönyhdistyksen valvonnan alla mestarinäytteen ja sai mestarikirjan vuonna 1877.
Seuraavana vuonna 1878 hän muutti Ouluun, jossa vannoi porvarivalan Oulun maistraatin edessä ja sai porvarikirjan. Oulussa hän viihtyi vain vuoden ja siirtyi sieltä Raaheen jääden tänne pysyvästi. Täällä hän sai 10.2.1879 porvarikirjan ja oikeuden harjoittaa hopeasepän ammattiaan.
Heinosesta oli vuonna 1880 liikkeellä huhu, että hän olisi syyllistynyt ostamaan varastettua tavaraa. Kaiku-lehden mukaan Heinonen avusti poliisia ostamalla tarkoituksella varkaiden saaliita. Hän lyöttäytyi murtovarkaiden mukaan, kun nämä tunkeutuivat Siikajoen kirkkoon. Kaupunki myönsi hänelle 300 markan palkkion poliisin auttamisesta.
Heinonen myi myös silmälaseja: ”Että herra kultaseppämestari Gustaf Heinosella yksistään on Raahen kaupungissa minun hienosti liipattujen silmälasien ja pinee-nezein kauppa niin kauan kuin hän niitä minulta ostelee; tunnustaa Raahessa Syyskuun 2 p. 1887. H. Samsson, optikeri.” Kaiku v. 1887.
Vuonna 1890 julkaistiin monessa sanomalehdessä uutinen: ”Nainen suorittanut ammattitutkinnon. Eilen kävi kultasepän vaimo Maria Amanda Heinonen Raahesta Helsingin rahapajan alitirehtöörin edessä kulta- ja hopeatyöntekijän tutkinnon suorittamassa. Heinonen on tietääksemme toinen nainen maassamme, joka mainitun oppinäytteen on suorittanut. (U.S.)”
Hulda Roos suoritti tutkinnon 30.8.1889 ja Maria Heinonen 12.7.1890. Todennäköisesti maininta, että Maria oli toinen tutkinnon suorittanut seppä, oli laskettu tiedosta että Hulda oli ensimmäinen. Nykytiedon mukaan Emilia Eklund on ensimmäinen nainen, joka on suorittanut jalometallisepiltä vaadittavan tarkastusleimaustutkinnon. Näin ollen Maria on kolmas. Maria käytti töissään miehensä Gustafin leimaa GH, joka oli Raahessa käytössä 1879–1931.
Raahen Seutu 2.4.1931: ”Eilen aamulla vaipui täällä kuolon uneen pitemmän sairauden jälkeen kultaseppämestari Gustaf Heinonen 76:lla ikävuodellaan.”
Leskeksi jäätyään Maria Heinonen ilmoitti Raahen Seudussa: ”Suurella alennuksella myydään kultaseppämestari Gust. Heinosen kuolinpesästä kulta- ja hopeaesineitä ja sekä silmälaseja.”
Maria Heinonen kuoli 30.7.1932. ”Viime kuun 30 p:nä klo ½ 12 illalla vaipui täällä kodissaan kuoleman uneen lyhyen, mutta ankaran sydäntaudin murtamana leskirouva Amanda Maria Heinonen, o.s. Lahdenperä, 73:nnella ikävuodellaan.”
Kultaseppä Heinosen perikunnan lahjoittama arvokas kultasepän työkalukokoelma työpöytineen ja nimikilpineen on esillä Raahen museossa.
Porvarikirja
Porvarikirja oli Ruotsissa ja Suomessa ennen elinkeinovapauden voimaantuloa käytössä ollut asiakirja, joka antoi kaupungin asukkaalle porvarioikeudet.
Porvarioikeus antoi kaupungin asukkaalle laillisen oikeuden harjoittaa kauppias- tai käsityöläisammattia kaupungissa sekä ne edut, jotka kuuluivat kaupungin porvareille.
Porvarioikeutta haettiin kaupungin maistraatilta, joka otti vastaan hakijan porvarivalan ja antoi tälle maksua vastaan kaupunginkirjurin laatiman porvarikirjan.